Sosiaali- ja terveysalan johtaminen (YAMK)

Tulevaisuustukimusta, oma tulevaisuuteni vaikuttaa kiireiseltä

Loma lähestyy loppuaan ja tämän viikon perjantaina on jo edessä syksyn ensimmäinen koulupäivä. Ensi viikolla ohjelmassa on heti seuraavat koulupäivät, toisena niistä opinnäytetyön seminaaripäivä. Kesän ajan olen itsenäisesti kirjoitellut opinnäytettäni, kesäkuulle suunniteltu ohjausaikani peruuntui ohjaavan opettajan siirryttyä uusille urille ja tuleva uusi ohjaajani aloittaa nyt elokuussa TAMKissa. Tällä hetkellä en ole ihan varma, onko työni kulkemassa oikeaan suuntaan, mutta luotan saavani uudelta ohjaajaltani hyviä ohjeita ja neuvoja siten, että valmistun aikataulussa tämän vuoden joulukuussa. Tutor-opettajamme Hannele oli juuri lähettänyt sähköpostia syksyn tärkeistä päivistä, edessämme on muutaman kurssin lisäksi vielä opinnäytetyön valmiiksi saattaminen, posterin ja kypsyysnäytteen kirjoittaminen sekä lukuisten virallisten dokumenttien ja lomakkeiden täyttämistä. Näin joitakin mainitakseni. Syksy vaikuttaa kiireiseltä.

Perjantaina 11.8 iltapäivällä alkaa viimeinen valitsemistani yhteisen poolin opinnoista: Tulevaisuustutkimus, ennakointi ja innovointi. Kurssin nimi ja kuvaus kuulostivat mielenkiintoisilta, ja koska en pidä itseäni kovin innovatiivisena ihmisenä, uskoisin sen auttavan tulevaisuuden työnkuvissani. Mielenkiintoista tästä tekee myös se, että tulevaisuustutkimus on saanut mediassa hieman kyseenalaistakin mainetta Pekka Himasen ja Manuel Castellsin tekemän Kestävän kasvun malli (2013) -tutkimuksen myötä.

Kyseinen julkaisu on suomennos 2014 ilmestyneestä englanninkielisestä tutkimuksesta. Se on osa Suomen hallituksen tulevaisuusselontekoa, siitä maksettiin 700 000 euroa ja sen sisältö sai aikanaan osakseen kovaa arvostelua sekä julkisessa mediassa että joidenkin tutkijoiden taholta, Helsingin Yliopiston prosessori Heikki Hiilamo yhtenä merkittävimmistä. Lehdistön mukaan suomalaiset veronmaksajat kokivat maksaneensa suuren summan täysin turhasta tutkimuksesta. Kirjoittajat puolustelivat tuotostaan muun muassa sillä, ettei arvotettu kustantamo, Oxford University Press, julkaisisi perättömiä tutkimuksia ja kustantamossa tutkimus on vertaisarvioitu. Pääministeri Jyrki Katainen ei tuolloin vuonna 2013 halunnut ottaa kantaa tutkimuksen vastaamisesta sille asetettuihin odotuksiin ja vetosi siihen, että muut tutkijat arvoivat kaikkia tehtyjä tutkimuksia. Himasen ja Castellsin tutkimuksen suomennos sai myös kiitosta, ainakin tulevaisuusvaliokunnan puheenjohtaja Päivi Lipposelta, joka kuvaili tutkimusta terveeksi keskustelunavaukseksi ja iloitsi siitä, että tilattua tutkimusta voitiin hyödyntää kehiteltäessä hallituksen näkemyksiä tulevaisuuden suhteen.

Ottamatta tässä sen enempää kantaa Himasen ja Castellsin tutkimuksen laatuun ja tarpeellisuuteen, on selvää, että kehittyvä valtio kaipaa tulevaisuustutkimusta. Tulevaisuuteen liittyvien arviointien ja suunnitelmien teko on välttämätöntä, jotta toimintaa voisi kehittää johonkin suuntaan, pitäähän yritystenkin arvioida kasvuennusteitaan voidakseen tehdä päätöksiä investoinneista tai leikkauksista. Suomessa tulevaisuustutkimukseen on keskittynyt Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Keskus ylläpitää verkossa Topi-oppimateriaalipankkia, jossa voi tutustua heikkoihin signaaleihin, megatrendeihin ja villeihin kortteihin virallisen tulevaisuustutkimuksen näkökulmasta. Sivusto löytyy osoitteesta https://tulevaisuus.fi/ .

Himasen ja Castellsin tutkimuksen suomennoksen voit lukea Valtioneuvoston verkkosivulta: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79614/J2213_Kest%C3%A4v%C3%A4n%20kasvun%20malli.%20Globaali%20n%C3%A4k%C3%B6kulma.pdf?sequence=1 . Englanninkielinen alkuperäistutkimus on ostettavissa Oxford university Press:n verkkosivuilta.

 

Vastaa