Sosiaali- ja terveysalan johtaminen (YAMK)

Esimiesten osaamisen johtaminen ja ristiriitojen hallinta kotihoidossa

Opinnäytetyössämme tutkittiin kotihoidon esimiesten toteuttamaa osaamisen johtamista ja ristiriitojen hallintaa sekä niiden yhteyttä toisiinsa. Tutkimus oli osa aiemmin aloitettua Tampereen ammattikorkeakoulun ja yliopettaja Hannele Laaksosen valtakunnallista Ihmisten ja osaamisen johtaminen -hanketta. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää lähettämällä kotihoidon esimiehille sähköinen kyselylomake keväällä 2016. Aineisto analysoitiin SPSS -ohjelmalla ja vastausprosentiksi muodostui 28,7 % (n=104).

Osaamisen johtaminen ja ristiriitojen hallinnan taidot ovat aiheena ajankohtaisia, sillä Sote -uudistuksen myötä myös johtaminen on muutoksen keskellä. Organisaatioihin tehtävät muutokset koskettavat johtamista sen kaikilla tasoilla ja hyvän johtamisen merkitys myös työntekijöiden kannalta korostuu. Työssä viihtyminen, oman työn arvostus ja motivaatio tekemiseen ja kehittämiseen ovat suoraan yhteydessä johtamiseen. Esimieheltä odotetaan tiettyjä asioita, esimieheen tukeudutaan ja häneltä myös odotetaan tukea.

Osaamisen johtaminen on prosessi ja eräänlainen edellytys sille, että henkilöstön osaaminen ja tieto sekä kyky kehittää organisaation toimintaa saadaan käytäntöön. Organisaation sisällä on tärkeä tunnistaa ja keskittyä osaamiseen, joka mahdollistaa tavoitteiden saavuttamisen nyt ja tulevaisuudessa. Esimiesten vastuulla on huolehtia toiminnan sujuvuudesta. Ristiriitojen syntymiseksi työyhteisössä ei pääsääntöisesti tarvitse tapahtua mitään ihmeellistä, sillä suurimmassa osassa työpaikkoja on jossain vaiheessa jonkinlaisia ristiriitoja. Normaali työelämä on hyvin mehevä alusta erilaisten ristiriitojen synnylle.

Sähköinen kyselylomake lähetettiin 363:lle kotihoidon esimiehelle. Kyselyyn vastasi 104 henkilöä, joista miehiä oli viisi ja naisia 99. Iältään he olivat 28-63 vuotiaita, keskiarvo oli 48 vuotta. Työkokemusta sosiaali- ja terveysalalta vastaajilla oli keskimäärin 23,5 vuotta, mistä vähimmillään kolme vuotta ja enimmillään 41 vuotta.

Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa osaamisen kehittämisen keinojen ( esimerkiksi rekrytointi, perehdytys, koulutus ja kehityskeskustelut) hyödyntämistä. Vastaajista 78,8 % oli osittain / täysin samaa mieltä väittämästä “rekrytoin henkilöstöä strategian mukaisesti”. Suunnitelmallista rekrytointia toteutti 51,9 % vastaajista ja väittämään “kartoitan substanssiosaamisen tarpeen ennen rekrytointia” 84,7 % vastasi osittain / täysin samaa mieltä. Hyvien työkäytäntöjen levittämisestä organisaatiossa 90,4 % vastaajista oli osittain / täysin samaa mieltä. Yli puolet vastaajista olivat myös sitä mieltä, että kokemattomilla työntekijöillä on aina mahdollisuus harjoitella aluksi kokeneempien kollegojen ohjauksessa. Kehityskeskusteluiden tärkeys korostui tässä tutkimuksessa, sillä 85,6 % vastaajista oli joko osittain / täysin samaa mieltä väittämästä “kehityskeskustelut ovat minulle erinomainen tapa käydä tavoitteellinen keskustelu työntekijän kehittymistarpeista”.

Tulosten mukaan työyhteisöissä esiintyi vähiten rasismista johtuvia ristiriitoja. 92,3% vastaajista oli sitä mieltä, ettei heidän työyhteisössään esiintynyt niitä lainkaan. Eniten puolestaan esiintyi työmenetelmiä ja tehtävien jakoa koskevia ristiriitoja (viikoittain 18,3%). Muutoksista johtuvia ristiriitoja esiintyi seuraavaksi eniten (11,5% viikoittain). Harvinaisia olivat sukupuolten eriarvoisuudesta johtuvat ristiriidat ja seksuaalisesta häirinnästä johtuvat ristiriidat. Kuukausittain noin 30 prosentissa työpaikoista ilmeni muun muassa yhden työyhteisön jäsenen aiheuttamia ristiriitoja ja eri henkilöstö- ja ammattiryhmien välisiä ristiriitoja sekä vastuuta koskevia ristiriitoja. Muutaman kerran vuodessa esimiehen ja alaisten välisiä ristiriitoja esiintyi yli 70 prosentissa työpaikoista.

Osaamisen johtamisen merkittävimmät haasteet ovat tulosten mukaan henkilöstön ja asiakaskunnan muutokset, motivointi ja johtaminen, sote -uudistus ja organisaatioihin kohdistuvat muutokset sekä resursointi. Ristiriitojen hallinnan haasteita ovat yleisesti johtaminen, ajan puute, työyhteisön ihmissuhteet ja toisinaan luottamusmiehet ja liiton edustajat. Kehittämistarpeiksi tämän tutkimuksen tulosten mukaan nousevat koulutukset, niiden kehittäminen ja suunnitelmallisuus. Ristiriitojen osalta esimiehet pyrkivät jatkossa hankkimaan lisäkoulutusta ja he toivovat myös saavansa lisää tukea ristiriitojen hallintaan omilta esimiehiltään.

Tutkimuksen tulosten mukaan esimiesten mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan parantaa työyhteisön valmiuksia ristiriitatilanteisiin puuttumisessa. Tulokset osoittavat myös sen, että esimiehet, jotka keskustelevat työhön liittyvistä kokemuksista henkilökunnan kanssa, hyödyntävät muiden tahojen tukea ristiriitatilanteiden käsittelyssä.

 

Opinnäytetyö julkaistaan kokonaisuudessaan Theseuksessa joulukuussa 2017.

  • Milla Lamminperä & Annukka Tuppurainen

Vastaa