Sosiaali- ja terveysalan johtaminen (YAMK)

TYÖN ILOLLA PÄÄSEE PITKÄLLE, KANSKJE TIL OSLO OGSÅ!?

by Lasse Lehmuskoski

 

 

Opinnäytetyö ei varmaan tule kenellekään YAMK-opiskelijalle yllätyksenä. Kesällä 2016 sain TAMKilta sähköpostiviestin, jossa luki muistaakseni jotenkin näin: “Onneksi olkoon! Sinut on hyväksytty opiskelemaan……….Opiskeluihin suositellaan valmistautumaan miettimällä etukäteen oman opinnäytetyön aihetta”. Koulu sitten alkoi 1.9.2016 ja toisena lähipäivänä 2.9.2016 mahdollisia opparivaihtoehtoja käytiin jo läpi. Yhtenä valmiina vaihtoehtona oli Työn ilolla tuottavuutta ja kilpailukykyä -kehittämishankkeen vaikuttavuuden arviointia. Työhyvinvointi, määrällinen tutkimus ja vaikuttavuuden arviointi kuulosti niin mielenkiintoiselta, että lähetin samana iltana sähköpostia vastuuyliopettaja Hannele Laaksoselle ja kerroin olevani kiinnostunut aiheesta. Kiinnostuneita oli muitakin, mutta arpaonni (valintaperusteita ei koskaan julkistettu) suosi minua ja kolmea muuta opiskelijaa.

 

Valmis aihe opinnäytetyöhön; Jeeejee, ei tarvitse itse keksiä aihetta ja perustella sen ajankohtaisuutta ja tärkeyttä!! Valmis kyselylomake ja aineisto analysoitavaksi; Wuhuu, ei tarvitse itse tehdä kyselylomaketta tai etsiä tutkimusjoukkoa!! Opinnäytetyöhän oli siis jo puoliksi valmis ennen kuin olin sitä edes aloittanut?

 

Tosiasiassa kuitenkin, toisen keräämän aineiston käyttämiseen liittyy myös varjopuolia. Olet pitkälti jonkun toisen armoilla ja joudut tutkimuskysymyksesi muotoilemaan siten, että aineistolla saadaan niihin vastaus. Tutkimuskysymyksen asetteluun liittyy siis selviä rajoituksia. Lisäksi voi olla, että olisit halunnut käyttää erilaisia sanavalintoja, kysyä hieman toisenlaisia kysymyksiä, tai käyttää väittämissä erilaista asteikkoa. Kysymyksiä on ehkä liikaa tai liian vähän ja saattaa tuntua, että aineistoon on jostain syystä hankalaa “päästä sisälle”.

 

Kehittämishankkeeseen kuulunut alkumittaus oli ollut jo keväällä 2016 eli sain aineiston käyttöön jo syksyllä 2016. Siitä sitten alkoi aineiston pyörittely ja tutkimuskysymyksiin ja -menetelmiin tuli pieniä muutoksia sitä mukaan, kun huomasin, mitä kaikkea SPSS:llä pystyykään tekemään. Olin kevään aikana tehnyt mielestäni kaiken valmiiksi loppumittausaineiston saapumista ajatellen. Siitä huolimatta, kun avasin lopullisen aineiston SPSS:ään, tuli sellainen “no mitäs nyt pitäisi tehdä?” -fiilis. Siitä se aineisto sitten kuitenkin pikkuhiljaa – frekvenssi frekvenssiltä, keskiarvo keskiarvolta ja korrelaatio korrelaatiolta – lähti kesyttymään.

 

Opinnäytetyö on pitkä prosessi ja työssä kyllä riittäisi parannettavaa vaikka loputtomiin. Jossain vaiheessa on kuitenkin peli vihellettävä poikki ja laitettava työ Urkundiin, ohjaavalle opettajalle, opponentille, työelämän arvioijalle ja toisen lukijan postilaatikkoon. Tätä kirjoittaessa on työ siis jo palautettu ja nyt odotellaan enää viimeisiä seminaareja, joista yksi on Hallinnon- ja kuntatutkimuksen tiedepäivät, johon menen osaa opinnäytetyöstä esittelemään. Lisäksi opinnäytetyöstä on lähetetty englanninkielinen abstrakti ensi kesänä Oslossa pidettävään Creating a sustainable future of work in the Nordic countries – The 9th Nordic Work Life Conferenceen. Nähtäväksi jää, meneekö läpi. Jeg har studert norsk og jeg vil gjerne reise til Norge :)!.

 

Vastaa