Sosiaali- ja terveysalan johtaminen (YAMK)

”Julkisen johtamisen seuraavat 100 vuotta” – Terveisiä tiedepäiviltä!

Me sote-johtamisen opiskelijat osallistuimme Hallinnon kuntatutkimuksen seuran ja Kunnallistieteen yhdistyksen järjestämille tiedepäiville Tampereen yliopistolla 16. – 17.11.2017. Päivien teemana oli – ei enempää eikä vähempää kuin- ”Julkisen johtamisen seuraavat 100 vuotta”.  Muutama tiedepäivien puhujista tunnustikin kokeneensa pientä pakokauhua ja riittämättömyyden tunnetta otsikon edessä.

Vaikka nyt juhlistamme 100-vuotiasta Suomea ja sen kunniakasta historiaa, päivien katse oli vahvasti tulevaisuudessa. Esiin nousivat tietenkin digitalisaatio, sote- ja kuntauudistus sekä muutosjohtaminen, mutta myös integroiva johtaminen soten rajapinnoilla, osallistuva kaupunkikehittäminen, oikeudelliset näkökulmat, julkinen sääntely, vastuullisuus ja eettisyys, turvallisuushallinto ja turvallisuuden seuraavat 100 vuotta, kuntademokratia, rahoittajien vaikutus tutkimukseen…  Aiheita ja työryhmiä oli valtavasti. Noin 250-päinen yleisö pääsi osallistumaan kiertävän mikrofonin ja viestiseinän välityksellä keskusteluun.

 

 

Pääpuhujana päivillä toimi Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen aiheellaan Kohti julkisen johtamisen seuraavaa vuosisataa. Hän totesi, ettemme saa pysähtyä ihailemaan omaa hyvyyttämme vaan  aina on parannettavaa. Yksi parannettava asia hänen mielestään on aito, ketterä, rajat ylittävä  ja poikkihallinnollinen yhteistyö. Hän mainitsi myös, että erilaiset kokeilut ovat osa hyvää hallintoa ja että Suomi on tässä suhteessa kiinnostava maa. Johtajia Vehviläinen kehotti palkkaamaan itseään ”fiksumpia” työntekijöitä , antamaan ”huutia” kyynisyydelle sekä säilyttämään uteliaisuuden ja oppimisen halun.

Ensimmäisen päivän parasta antia oli mielestäni johtajuusdebatti, jossa kantaa tulevaisuuden julkiseen johtamiseen ottivat Petri Virtanen (Sitra) sekä Ilona Lundström (Työ- ja elinkeinoministeriö). Totta vai tarua? Virtanen ja Lundström laitettiin olemaan julkista johtamista koskevista, hieman pilke silmäkulmassa laadituista väitteistä eri mieltä ja perustelemaan sitten mielipiteensä toisilleen sekä yleisölle. Saimme hurttia huumoria ja hienoa heittäytymistä! Yleisö osallistui debattiin äänestämällä. Minulle, joka en ole koskaan työskennellyt julkisella sektorilla, mielenkiintoisin keskustelun aihe oli: Onko julkisen ja yksityisen puolen johtajuudella eroa ja jos, niin mikä se ero on?

Petri Virtanen ja Jari Stenvall valottavat asiaa kirjassaan Julkinen johtaminen (2010) seuraavalla tavalla: ” Julkinen johtaminen on käsitteellisesti kaksiulotteinen ilmaus. Yhtäältä kyse on julkishallinnon johtamistyöstä. Toisaalta julkishallinnon johtamistyö on aina julkista, koska se on verovaroin rahoitetun toiminnan johtamista. Julkisen johtamisen perustana ovat tietyt osaamisvaatimukset, jotka ovat luonteeltaan yleisiä ja koskevat kaikkia julkisia johtamistehtäviä johtamisen tasosta ja toimialasta riippumatta.”  Julkinen organisaatio saa oikeutuksensa siitä, kuinka hyvin toiminta onnistuu suhteessa poliittiseen päätöksentekoon. Yksityinen organisaatio taas toimii talouden ehdoilla. Jos tuotteet tai  palvelut eivät mene kaupaksi, ei toimintaedellytyksiä ole. Markkinoilla toimiminen tarkoittaa kilpailua ja tämä heijastuu toimintaan. Käytännössä julkisen ja yksityisen sektorin johtamisosaamisen erot ovat liukuvia.  Kaikkien on joka tapauksessa noudatettava lainsäädäntöä ja yrityksen asiakkaana saattaa olla julkinen organisaatio jne.

Tiedepäivien yleisökyselyn perusteella tulevaisuuden julkisjohtajan keskeisiä taitoja ovat yhteistyö- ja verkostoitumistaidot. Sama pätee toki yksityisen puolenkin johtajuuteen. Johtaminen tapahtuu aina vuorovaikutuksessa, joten vuorovaikutusosaamisen kehittäminen on keskeinen haaste. Tässä kohdin en voinut välttyä ajatukselta, miten hienoa on opiskella johtamista nyt, kun alla on jo pitkä työura ja vankka näkemys kentän haasteista. Johtaja on taatusti helpommin lähestyttävä ja kommunikointi työntekijöiden kanssa helpompaa, kun kieli on yhteinen. Se on tärkeää, jotta arvostus olisi aitoa. Puolin ja toisin. Julkisesti tai yksityisesti.

 

(Illalla jatkoimme oman tiimin kanssa keskustelua aiheesta ja sen vierestä.  Tältä näyttää Tampereen ”rakennustyömaa” Tornista käsin…)

 

lähteet:

 

Virtanen, P. & Stenvall, J. (2010) Julkinen johtaminen. Tallinna: Tietosanoma Oy.

viestiseina.fi/hktp2017/messages

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vastaa