Sosiaali- ja terveysalan johtaminen (YAMK)

Perusterveydenhuollon ylihoitajien ja hoitotyön johtajien voimaannuttava johtaminen

 

Voimaannuttava johtaminen oli yksi teema Tamkin Ihmisten ja osaamisen johtamisen tutkimushankkeessa ajalla 2016–2018 ja pääsin tutkimaan aihetta yamk-opinnoissani. Tutkimuskohde oli perusterveydenhuollon ylihoitajat ja hoitotyön johtajat koko maan alueella. Voimaantuminen oli terminä tuttu, mutta mitä se oikeasti tarkoitti, oli melko epäselvää. Aiheeseen perehtyminen lähti siis liikkeelle kotimaiseen tutkimusaineistoon perehtymisellä. Kirjallisuuskatsaus opasti tiedon haun saloihin ja toi tuloksenaan varsin hyvin aihetta käsitteleviä kansainvälisiä artikkeleita. Aihetta oli siis tutkittu viime vuosina varsin aktiivisesti niin kansainvälisesti kuin kotimaankin väitöskirjoissa. Kielitaito karttui aiheeseen perehtyessä.

Lyhyen ja intensiivisen tilastotyökalun opastuksen jälkeen ja päästyäni hieman kiinni aiheeseen numerot veivät mennessään. Tiesin jo ennakkoon tämän olevan mielenkiintoista, kun vain muu aikataulu mahdollistaisi tietokoneen ääressä istumisen. Valmiiksi saadun aineiston myötä ensimmäiset analyysit valmistuivat hyvinkin nopeaan. Pian kuitenkin todettiin, että asiayhteydet eivät olleet kohdallaan eivätkä tulokset vakuuttavia. Tämä sai palaamaan lähestulkoon lähtöruutuun sisällönanalyysin myötä ja ryhmittelemään voimaannuttavan johtamisen keinot uusiksi kokonaisuuksiksi. Voimaannuttavan johtamisen keinoiksi muodostui lopulta viisi teemaa: henkilöstön vaikutusmahdollisuudet, tiedonkulku ja vuorovaikutus, palaute, luottamus ja arvostus, organisaatiotekijät sekä osallisuus.  Aihekokonaisuuksien ryhmittely tapahtui keittiön pöydän ääressä hyvin arkisesti sopivia aihekokonaisuuksia hakien.

KUVA 1. Sisällönanalyysi meneillään

Numeroihin hullaantuneena uudet grafiikat alkoivat valmistua pian kesän mittaan. Ylpeänä tuloksista tuli nopeasti tunne, että työ alkaa olla jo ”hyvällä mallilla”, oli jo paljon kauniita kaavioita. Jämäkällä ja lempeällä otteella ohjaava opettaja patisti kuitenkin kokoamaan myös teoreettista viitekehystä hieman laajemmin, pelkät taulukot eivät siis riittäneetkään. Tässä vaiheessa työ tuntui puurtamiselta iloisen numeroiden pyörityksen sijaan, täytyi jälleen palata tutkimustiedon pariin. Työn ohessa opiskeluja tehdessä päivät olivat pitkiä ja viikonloput opiskelua. Yllättävän helposti työ kuitenkin eteni, kun aiheeseen syventyi ja myös teoreettinen viitekehys alkoi muodostua vastaamaan tutkittuja teemoja.

 

Tutkimuksen tavoitteeksi muodostui selvittää voimaannuttavan johtamisen keinoja sekä sen kehityskohteita. Kolmantena tutkittavana teemana oli esimiehen oman voimaantumisen yhteys voimaannuttavien johtamiskeinojen käyttöön. Voimaannuttavan johtamisen keskeisimmät keinot erottuivat selkeästi, vaikka kokonaisuutena keinot koettiinkin olevan varsin laajasti käytössä. Yleisimmät olivat kahdenkeskisen ajan järjestäminen henkilöstön kanssa, henkilöstön koulutusmahdollisuudet sekä lupauksista kiinni pitäminen. Kehittämiskohteissa erottui selkeä kärkikolmikko. Kehittämistä koettiin tarvittavan pohtimiseen, voiko henkilöstö vaikuttaa työpareihinsa tai tiimiinsä, kuinka henkilöstön tavoitesuuntautuneisuutta voitaisiin edistää sekä henkilöstön valvonnan tarpeen vähentämisessä.  Esimiehen oma voimaantuneisuus oli selkeässä yhteydessä suullisen tunnustuksen antamiseen hyvistä työsuorituksista, lupauksista kiinni pitämiseen sekä avoimeen ja rehelliseen tiedonkulkuun.

 

Teoriaa tutkittaessa nousi vahvana teemana esiin esimiesten koulutusten tarve voimaannuttavasta johtamisesta. Voidakseen voimaannuttaa toisia tulee itse olla voimaantunut. Tämä työ antoi osaltaan tietoa voimaannuttavan johtamisen koulutustarpeista ja nosti myös esiin tarpeen tutkia sama teema henkilöstöltä. Tämän jälkeen olisi mahdollisuus verrata tuloksia ja pohtia lisää, miten kaikkien tahojen voimaantumista voidaan edistää. Jossain prosessin vaiheessa epätoivoiselta vaikuttanut urakka työn ohessa valmistui kuitenkin ajallaan. Hankkeen ja tutkimuksen saama apuraha lämmitti kovasti mieltä ja antoi intoa puristaa työ vielä päätökseen. Jälleen kerran tulee todettua opiskelun olevan innostavaa, erityisesti kun ohjaava opettaja on ollut erittäin kannustava ja tiimi ympärillä ainutlaatuinen. Nähtäväksi jää, kantaako innostus vielä eteenpäin tutkimusmaailman parissa.

Hannele Salmi

 

Kirjoittaja on ylemmän ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen alalta valmistuva opiskelija, joka työskentelee päätyökseen terveydenhuollon lähiesimiehenä yksityissektorilla

Vastaa