Sosiaali- ja terveysalan johtaminen (YAMK)

KIITOS SINULLE KEHUJA JAKAVA JOHTAJA

 

Takana on seitsemän antoisaa viikkoa oppimista ja ajatusten vaihtoa. Opiskelijani harjoittelujakso on juuri päättynyt. Olemme edeltävällä viikolla tehneet harjoittelun arvioinnin.  Arviointi oli käytännössä keskustelua erilaisista teemoista, eettisyydestä johtamisperiaatteisiin. Myöhemmin yhteisten keskustelujemme pohjalta aloin koostaa kirjallista versiota arviointilomakkeelle. Arviointi muodostui eri teemoista käymistämme keskusteluista ja niihin liittyvistä opiskelijan omista havainnoista harjoittelun ajalta.

Ennen lopullista versiota luin vielä tarkkaan arviointilomakkeen täyttämiseen liittyvän ohjeistuksen, jossa hyvin korostettiin rakentavan ja palkitsevan palautteen antamista. Ohjetta lukiessani havahduin, että olin täyttänyt lomaketta hyvin itselleni tyypilliseen tapaan, asiat edellä. Havaintoni sai minut hämilleni ja samassa mieleeni tuli entinen esimieheni, joka aikoinaan kannusti ja luotti minuun. Kannustus ja luottamus ilmenivät positiivisena palautteena ja vastuun antamisena. Muisto hänen toiminnastaan sai minut palaamaan uudelleen täyttämäni lomakkeen äärelle ja panostamaan erityisesti arvioinnin kannustavuuteen ja positiivisuuteen. Lähetin lämpimän ajatuksen tälle entiselle esimiehelleni ja ajattelin, että kenties hän olisi iloinen, jos tietäisi oman esimerkkinsä vaikutuksen minuun. Olen yhä kiitollinen, että tielleni on osunut tällainen henkilö.

Lapsuudesta muistan, kuinka ympärilläni oli aikuisia, jotka ymmärsivät kehumisen voiman. Ollessani äidin apuna talkoissa aikuiset aina muistivat kehua ja kannustaa. Nuorena aloittelevana kesätyöläisenä kohtasin myös viisaita aikuisia, jotka myös tunnistivat kehumisen merkityksen. Tarinan kulun jo varmaankin arvaatte, aikuisuudessa kehut kummasti loppuvat tai ainakin harvenevat. Miksi aikuiset eivät ansaitse enää kehuja? Tuleeko meistä huonoja ja osaamattomia aikuisuudessa? Suomalaisesta kulttuurista löytynee tähän sopivia nasevia viisauksia yllin kyllin.  Työ tekijäänsä kiittää, ei kissa kiitoksella elä, itku pitkästä ilosta, ylpeys käy lankeemuksen edellä jne. Onko niin, että lasta ja nuorta kehutaan siksi, että hän ymmärtäisi työnteon merkityksen ja näin hänestä kasvaisi ahkera aikuinen joka ei enää kehuja kaipaa?

Työorganisaatioissa on tutkittu (Juuti, P. 2005) viestinnän vaikutuksia organisaation menestykseen. Työorganisaatiot joissa kerrotaan toisten onnistumisista ja taidokkaista työsuorituksista menestyvät paremmin, kuin ne organisaatiot joissa vuorovaikutus muodostuu ristiriidoista ja paineista puhumisesta. Juutin tutkimus korostaa, että arvostava vuorovaikutus heijastuu ja lisää myönteisiä tunteita kaikissa osapuolissa.  Tutkimus tuo esiin myös sen kuinka myönteiset tunteet luovat myönteisiä mielikuvia ja odotuksia, joka taas näkyy työntekijöiden suuntautumisena kohti myönteistä toimintaa ja tulevaisuutta.

Ei ole siis turhaa, että yritysten johtamiskulttuuri on menossa kohti ihmisläheisempää ja osallistavampaa johtamistapaa. Organisaatioissa on nähty, että työntekijöiden motivaatio syntyy työn sisällöstä, riittävistä haasteista ja mahdollisuudesta vaikuttaa omaan työhönsä. Rahallisten palkkioiden sijaan menestyvässä yrityksessä ajatellaan, että työ itsessään motivoi, kun ihminen voi vaikuttaa omaan työhönsä ja kokee sen merkitykselliseksi. Motivaation näkökulmasta johtajan tehtävä on antaa tilaa ja tukea työntekijää. Menestyvän organisaatio johtajan tulee olla hyvä vuorovaikuttamaan ja omata hyvä ihmistuntemus. Ihmistuntemuksen ja vuorovaikutuksen merkityksestä johtamisessa kertoo myös se, että, menestyvien organisaatioiden johtajat ovat usein perehtyneet sosiaalipsykologiaan, käyttäytymisteoriaan ja aivojentoimintaa käsittelevin tutkimuksiin. (AL 13.10.17 s. 22)

Johtamiskulttuurin muutos kertoo positiivista sanomaa, myös aikuinen tarvitsee kehuja ja kannustusta saavuttaakseen yhä parempia tuloksia. Onkin sitten toinen juttu, miten kehut ja kannustus käytännössä kunkin aikuisen kohdalla olisi hyvä saada, sanallisesti vai jotenkin muuten, kuten esimerkiksi antamalla vastuullisempia tehtäviä. Tärkeintä kuitenkin on, että kannustus ja positiivinen palaute jossain muodossaan annetaan. Tänään on se päivä, että katson peiliin ja muistan myös omissa yhteisöissäni positiivisen palautteen merkityksen ja myös toimin sen mukaisesti.

 

Lähteet

Juuti, P. 2005. Johtaminen eilen, tänään, huomenna.

Aamulehti 13.10.2017 s. 22

Vastaa