Sosiaali- ja terveysalan johtaminen (YAMK)

Citius, altius, fortius

Otsikko sopii tähän hetkeen, näin Pyeongchangin olympialaisten aikaan. Se on latinankielinen lentävä lause ja Olympialiikkeen motto. Citius, altius, fortius. Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin (tai rohkeammin). Moton on kehittänyt paroni Pierre de Coubertin, joka on nykyaikaisten olympialaisten isä.  Paitsi urheiluun, tuo motto sopii nykyaikaisessa kilpailuyhteiskunnassa hyvin myös yritystoimintaan. Muutokset tapahtuvat kompleksisessa ympäristössä yhä nopeammin. Tuloksessa pitäisi yltää yhä korkeammalle.  Tämä kaikki taas vaatii voimaa ja rohkeutta. Paljon harkittua rohkeutta.

Vastauksena huutoon maailmalla on kehitetty erilaisia laadunhallintajärjestelmiä. Varsinainen laatujohtamisen käsite syntyi 1980-luvulla; ISO 9000-järjestelmän myötä heräsi kiinnostus toiminnan laadun parantamiseen ja yritykset alkoivat hakea itselleen laatusertifiointeja. Hieman ennen vuosituhannen vaihdetta Sosiaali- ja terveysministeriö, Stakes sekä Kuntaliitto julkaisivat toisen valtakunnallisen suosituksen laadunhallinnasta. Siinä määriteltiin laadunhallinnan olevan toiminnan johtamista, suunnittelua, arviointia ja parantamista asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksinkertaista, eikö? No, ei ihan.

Itselleni laatutyöskentely on tullut tutuksi työpaikallani, Länsi-Suomen Diakonialaitoksellla. Kuntoutuskoti Diavire otti käyttöön ISO 9001- laadunhallintajärjestelmän lokakuussa v. 2004 ja toimintajärjestelmä sertifioitiin joulukuussa v. 2005. Toimintajärjestelmän ja sen dokumentoinnin avulla organisaation toimintatavat ja rakenne yleensäkin tulivat määriteltyä ja tuotua kaikkien työntekijöiden tietoon. Tämä on ollut suuri työ, mutta ryhdittää toimintaa kummasti. Toimintajärjestelmä on ennen kaikkea johtamisen työkalu, mutta siitä hyötyy koko henkilöstö, koska valta, vastuut ja toiminnot on määritelty ja kuvattu ja ne löytyvät sovitusta paikasta. Enää ei tarvitse arvailla. Läpinäkyvyys on lisääntynyt.

Itse ilmoittauduin v. 2005 vapaaehtoiseksi sisäisen auditoijan koulutukseen noin 20 muun rivityöntekijän kanssa. Ja mitä se sitten tarkoittaa? Sisäinen auditointi on sitä, että johtoryhmän hyväksymän auditointisuunnitelman mukaisesti auditoija tai auditointipari lähtee tutustumaan yrityksen sisällä toiseen kohteeseen, prosessiin tms. Ennen käyntiään auditoijat tutustuvat kohteen dokumentoituun tietoon ja miettivät kysymykset, joilla on tarkoitus selvittää, toimiiko kyseinen prosessi niinkuin on luvattu. Auditoijat etsivät erityisesti kohteen vahvuuksia, mutta myös kehittämiskohteita. Joskus esiin saattaa tulla ns. poikkeama, joka tarkoittaa, että toiminta on vastoin säädöksiä/lakeja tai ei vastaa ollenkaan toiminnalle asetettuja vaatimuksia ja toimintajärjestelmässä olevaa kuvausta ja/tai ohjeistusta. Auditoinnin jälkeen auditoija tai auditointipari tekee raportin, joka menee johtoryhmään. Mahdollisiin poikkeamiin pitää puuttua heti.

Jottei menisi vallan hehkutukseksi, niin kai tässä järjestelmässä jotain huonoakin on? Kyllä vaan. Henkilökunta kyseenalaistaa aika ajoin laadunhallintajärjestelmään kuluvan ajan ja rahan määrän. ”Saadaan näyttämään paperilla hienolta, pöh.” ”Tuokin menee taas ties mihin sisäiseen auditointiin ja me saadaan tehdä täällä kaikki työt.” ”Silläkin rahalla olisi palkattu pari työntekijää lisää.” Nämä ovat tuttuja kommentteja käytäväkeskusteluissa. Iranilaistutkijat Nababi, Azizi ja Faezipour (2014) selvittivät osana tutkimustaan ISO 9001- laadunhallintajärjestelmän negatiivisina koettuja puolia. Tällaisia olivat mm. vaikeat käsitteet ja lisääntynyt byrokratia. Myös se, kuinka paljon järjestelmään kului aikaa, rahaa ja energiaa, nähtiin negatiivisena. Tässä tutkimuksessa johto koki negatiivisena myös sen, että säännöt, jotka koskivat johdon omaa toimintaa, olivat lisääntyneet. Osa ylimmästä johdosta pelkäsi näiden seikkojen tukahduttavan innovaatioita.

Niin tai näin, suuri osa maksajatahoista edellyttää nykypäivänä jonkinlaisen laadunhallintajärjestelmän olemassaoloa. Eikä laadun koskaan pitäisi olla mikään erillinen, ”paperilla oleva” asia, vaan luonnollinen osa yrityksen toimintaa. Johdolla on suuri vastuu siinä, että työntekijät, muutkin kuin sisäiset auditoijat, osallistetaan mukaan. Siinä, että laadusta tulee se ”meidän juttu”.

 

 

Lähteet:

 

Antila, M. 2004. Laatukoulutus 30.11.2004. Länsi-Suomen Diakonialaitos.

Porkka, J. Palveluesimies/laatuvastaava kuntoutuskoti Diaviressä. 2018. Haastattelu 12.1.2018. Haastattelija Kause, L. Pori.

Nabavi,V., Azizi,M. & Faezipour, M. (2014) Implementation of quality management system based on ISO9001:2008 and its effects on customer satisfaction. Case study. International Journal of Quality & Reliability Management Vol. 31, No. 8, 921-937.

SFS – EN ISO 9001. Laadunhallintajärjestelmät. Vaatimukset. ISO 9001:2015. Helsinki: Suomen standardoimisliitto SFS.

 

Vastaa