Sosiaali- ja terveysalan johtaminen (YAMK)

Tieto ja menetelmät johtamisen apuna

Työelämään on luotu monenlaisia ohjeita ja sääntöjä turvaamaan tasapuolinen ja oikeudenmukainen toiminta työpaikoilla. Työturvallisuuteen ja hyvinvointiin kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Työntekijöiden osallistaminen ja kuuleminen ovat osa uudenlaista johtamista. On myös näyttöä, että uudenlaiset osallistavat johtamiskäytännöt ovat lisänneet työtyytyväisyyttä.

Työturvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen ovat keskeinen osa johtamista ja hyvää työilmapiiriä. Toimintaohjeiden hallitsemisen lisäksi johtajan on hyvä olla selvillä perustehtävästä ja siihen liittyvistä turvallisuuden ja hyvinvoinnin osatekijöistä. Hyvä työilmapiiri rakentuu selkeän perustehtävän pohjalta. Johtajan tehtävänä on luoda selkeät puitteet työlle. Perustehtävän epäselvyydestä voi aiheutua ristiriitoja ja hämmennystä työyhteisöissä. Perustehtävän epäselvyys ja kokemus työn pirstaloitumisesta voi johtaa turhautumiseen ja työtehokkuuden laskuun. Tehtävien ollessa epäselviä voi seurauksena olla, että työntekijä ei koskaan saavuta tunnetta, jossa kokee saaneensa jotakin aikaan ja turhautuu. Perustehtävän hukassa olosta johtuva turhautuminen voi pitkään jatkuessaan johtaa ristiriitoihin ja väärinkäsityksiin työyhteisössä sekä näin vähentää työssä koettua hyvinvointia ja turvallisuutta. On todettu, että työpaikalla koetut haitat ja vaarat vaikuttavat työtyytyväisyyttä vähentävästi.

Uudenlainen johtamiskulttuuri edellyttää johtajalta vahvoja vuorovaikutustaitoja. Vuorovaikutustaitoja voi vahvistaa perehtymällä erilaisiin menetelmällisiin ja tutkimuksellisiin lähteisiin joista saamansa tiedon avulla voi edistää työpaikan vuorovaikutusta ja avoimuutta. Erilaiset menetelmälliset keinot ja tutkimustieto voivat tarjota välineitä ristiriitojen purkamiseen tai parhaimmassa tapauksessa jo niiden ennaltaehkäisyyn.

Turvallisuus- ja hyvinvointijohtamisen kurssilla sain mahdollisuuden tutustua yhteen menetelmälliseen tapaan ratkaista työyhteisössä syntyviä ristiriitatilanteita, Augusto Boalin (2000) Forum -teatteriin. Forum -teatteri on keino käsitellä työpaikan ristiriitatilanteita ratkaisukeskeisesti. Kullakin kurssin ryhmällä oli tehtävänä esittää jokin työelämän fiktiivinen ristiriitatilanne, johon katsojien avulla haettiin uudenlaista ratkaisua. Kaikkien kuuden ryhmän aiheet olivat erilaisia ja useimmat niistä olivat nousseet tosielämästä. Oli erittäin silmiä avaavaa nähdä, minkälaisten asioiden kanssa työpaikoilla toisinaan painitaan. Forum -teatteri esityksissä mieleenpainuvin oppi oli todeta miten yksittäinen ihminen omilla sanavalinnoillaan voi muuttaa tilanteen kulkua merkittävästi. Menetelmän vahvuutena näin myös mahdollisuuden yhteistyössä etsiä ratkaisuja ongelmiin ja samalla hyödyntää toisten osallistujien osaamista myös omassa oppimisessaan.

Vuorovaikutustaitojaan voi kehittää perehtymällä vaikkapa temperamenttitutkimukseen.  Jokin aika sitten satuin pääsemään tilaisuuteen, jossa professori Liisa Keltinkangas-Järvinen esitelmöi temperamentin merkityksestä työyhteisöissä ja mm. siitä miten työpaikan puitteilla voidaan vaikuttaa eri temperamentin omaavien työntekijöiden mahdollisuuteen tehdä työnsä tehokkaasti. Yhtenä esimerkkinä nousi tilaratkaisujen merkitys työtehoon. Keltinkangas-Järvisen mukaan: ”avokonttorit ovat tiloja jotka eivät vastaa ihmisten aivojen arkkitehtuuria.” Esimerkillään hän viittasi häiriötekijöihin ja keskeytyksiin, jonka seurauksena työhön keskittyminen vaikeutuu. Erilaisuuden tunnustamisen ei kuitenkaan pidä johtaa tilanteisiin, joissa työyhteisön ilmapiiriä hallitsee yksittäinen henkilö, omine oikkuineen vedoten vaikkapa äkkipikaiseen temperamenttiinsa. Professori Liisa  Keltinkangas-Järvisen mukaan temperamentti ja käytös ovat eri asiat, temperamentilla ei ole mitään tekemistä huonon käytöksen kanssa.

Pysyäkseen ajanhermolla johtajan on päivitettävä tietojaan niin perustehtävään, turvallisuuteen, hyvinvointiin kuin ihmisten yksilöllisiin tarpeisiinkin liittyen. Uuden oppiminen tuo työhyvinvointia myös johtajalle itselleen. Antoisimpia ovat tilanteet, joissa oppimaansa voi hyödyntää käytännössä ja voi havaita sen hyödyn mitä opitusta koituu koko työyhteisölle.

 

LÄHTEET:

Boal, A.2000. Theater of the Opressed. Pluto Press, London.

Böckerman, P. & Ilmakunnas, P. 2016. Työolojen ja johtamisen yhteys eläköitymisaikeisiin ja toteutuneeseen eläkkeelle jäämiseen. Teoksessa: Noora Järnefelt (toim.) Työolot ja työurat – tutkimuksia työurien vakaudesta ja eläkkeelle siirtymisestä. Helsinki: Eläke-turvakeskuksen tutkimuksia 08/2016.

Keltinkangas-Järvinen L. 20.4.2018. Luento. Poliisi ammattikorkeakoulu.

Shemeikka, R. 2017. Työurien jatkaminen vaatii yhteisöllisyyttä ja yhteistoiminnallisuutta: Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (TYPYKE) -tutkimushankkeen loppuraportti. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia.

Vastaa