Sosiaali- ja terveysalan johtaminen (YAMK)

Kuvantamisen esimiesten voimaannuttavan johtamisen yhteys ristiriitojen hallintaan

Opinnäytetyömme oli osa jo aikaisemmin aloitettua Tampereen ammattikorkeakoulun ja yliopettaja Hannele Laaksosen hanketta ”Ihmisten ja osaamisen johtaminen”. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Suomen yliopisto- ja keskussairaaloiden kuvantamisen esimiesten ristiriitojen hallinnan ja voimaannuttavan johtamisen taitoja sekä näiden kahden aihealueen yhteyttä toisiinsa. Tässä tekstissä käsittelemme voimaannuttavan johtamisen yhteyttä ristiriitojen hallintaan. Tutkimus oli kvantitatiivinen tutkimus, jonka aineisto oli kerätty sähköisellä kyselylomakkeella keväällä 2016. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 39 % (n=45).

Esimiehen rooli on kehittynyt yhä enemmän työntekijöiden tukijaksi ja työnteon mahdollistajaksi. Tulevat uudistukset sosiaali- ja terveysalalla tuovat yhä uusia haasteita ja vaativat sitoutunutta ja osaavaa henkilökuntaa sekä toimivia työyhteisöitä. Voimaannuttava johtaminen on yksi tärkeä nykyjohtamisen malli, jolla pyritään henkilöstön sitouttamiseen. Esimiehen ristiriitojen hallintataidot ovat niin ikään osa henkilöstöjohtamista.

Voimaantuminen on sisäisen voiman ja myönteisyyden tunnetta itseään kohtaan. Työyhteisöissä voimaantumiseen liittyvät merkittävästi arvot, työn merkityksellisyys sekä vaikuttamismahdollisuudet. Esimies voi omalla toiminnallaan tukea voimaantumista luomalla luottamuksellinen ja avoin suhde työntekijöiden kanssa sekä tukemalla heitä päätöksenteossa. Esimies, joka ymmärtää työntekijöiden tarpeet muutostilanteissa, valmentaa heitä kohtaamaan muutoksen ja vähentää näin muutosvastarintaa.

Ristiriidoille altistavat erityisesti muutostilanteen, kommunikaation epäonnistuminen sekä eri henkilöstö- ja ammattiryhmien väliset ongelmat. Esimiehen toiminnalla on suuri vaikutus ristiriitojen hallintaan ja ennaltaehkäisyyn, koska hän näyttää omalla toiminnallaan esimerkkiä ja on vastuussa työyhteisön yhteishengen luomisesta. Heikosti ratkaistu tai ratkaisematon ristiriita heikentää koko työyhteisön toimintaa ja potilashoidon tasoa. Toisaalta ristiriita, joka ratkaistaan koko työyhteisöä kuunnellen ja arvostaen, voimaannuttaa ja vahvistaa työyhteisön yhteishenkeä.

Tutkimuksessa sähköiseen kyselylomakkeeseen vastasi yhteensä 45 kuvantamisen ylihoitajaa, osastonhoitajaa tai apulaisosastonhoitajaa (N=139). Vastaajien keski-ikä oli 52 vuotta. Vastaajista 13,3 % työskenteli ylihoitajina, 55,6 % osastonhoitajina ja 22,2 % apulaisosastonhoitajina. Esimieskokemusta heillä oli keskimäärin 11 vuotta ja alaisia 48. Vastaajista 42,3 % oli suorittanut joko yliopisto- tai ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon.

Summamuuttujien muodostamisella voidaan tarkastella eri aihealueiden yhteyksiä. Tutkimuksessa ristiriitojen hallinnan ja voimaannuttavan johtamisen eri aihealueiden kysymyksistä muodostettiin summamuuttujat, joiden yhteyttä tarkastellaan kuviossa 1. P-arvolla voidaan kuvata tilastollista merkitsevyyttä. Tilastollisesti yhteyksiä eri johtamisen osa-alueiden välillä löytyi useassa eri summamuuttujaryhmässä. Summamuuttujista saatujen tulosten perusteella tutkittiin lisäksi yksittäisten väittämien tilastollista merkitsevyyttä.

Kuvio 1. Ristiriitojen hallinnan ja voimaannuttavan johtamisen väliset yhteydet

 

Paremmin tiimityötä tekevät työyhteisöt ratkaisivat ristiriitoja muita tehokkaammin. Osallisuuden tunnetta vahvemmin kokevissa työyhteisöissä esimies koki omaavansa tarpeeksi työkaluja ristiriitojen ratkaisuun (p = ,004, rho = ,424). Esimiehet, jotka antavat enemmän suullista palautetta huomioivat ja kokevat rakentavan palautteen antamisen ongelmattomaksi, puuttuvat myös ristiriitatilanteisiin nopeasti (p = ,000, rho = ,540). Esimiehet, jotka keskustelevat työntekijöiden kanssa enemmän, kohtaavat muita vähemmän vastuuseen (p =,005, rho = ,425) tai työmenetelmien ja tehtävienjaon epäselvyyksiin liittyviä ristiriitoja (p = ,006, rho = ,411). Esimies voi siis aktiivisella ja keskustelevalla johtamisella vaikuttaa ristiriitojen ilmenemiseen. Kommunikaation ja vuorovaikutuksen kehittäminen ovat tärkeimpiä asioita työyhteisön sisäisten ristiriitojen vähentämiseen. Voimaannuttavan johtamisen keinoja käyttävä esimies puuttuu ja ratkaisee työyhteisön ristiriidat tehokkaammin.

Johtopäätökset

Tuloksista kävi ilmi, että voimaannuttavalla johtamisella on yhteys ristiriitojen hallintaan. Työyhteisön arvomaailman ollessa yhtenäinen ja rakentava esiintyy siellä vähemmän ristiriitoja. Esimiehen on luotava ilmapiiriä työyhteisöön ja oltava läsnä sekä kuunnella ja toimia esimerkkinä (Moore, Leahy, Sublett & Laning 2013, 178). Näin toimiva esimies kykenee ratkaisemaan ristiriidat nopeasti ja voimaannuttaen, sekä toimii selkeästi ja samalla ehkäisee uusien ristiriitojen syntymistä. Hyvillä esimiestaidoilla ja työyhteisön avoimella yhteistyöllä sekä vuorovaikutuksella ratkaistaan eteen tulleita ristiriitatilanteita tehokkaasti (Moisoglou ym. 2014, 81).  Tulokset osoittivat, että erityisesti esimiehen kommunikaatiotaidoilla on suuri merkitys ristiriitojen hallinnassa. Palautetta aktiivisesti antavat esimiehet onnistuvat paremmin myös ristiriitatilanteissa.

Tiimityön merkitys ja osallisuus ovat merkittäviä tekijöitä ristiriitoja ratkaistaessa. Työyhteisöt, joissa nämä osa-alueet ovat vahvoja kykenevät ratkaisemaan itsenäisemmin ja herkemmin ristiriitoja, eivätkä tarvitse erilaisia tukitahoja avuksi (esim työsuojelu).

Työyhteisö, jossa on kirjalliset säännöt omaavat muita yleisemmin kirjallisen puuttumismallin myös ristiriitatilanteiden selvittelyyn. Tämä helpottaa riitatilanteiden ratkaisua, kun kaikilla työntekijöillä on yhteinen käsitys vaiheiden etenemisestä ja mahdollisista toimenpiteistä.

Voimaannuttavaa johtamista käyttävä esimies ja voimaantunut työyhteisö ratkaisee ristiriitatilanteet muita kehittävämmin ja ristiriitoja esiintyy yleisesti tällaisissa työyhteisöissä harvemmin. Henkilökunnan ja esimiehen välisellä vuorovaikutuksella ja työyhteisön yhteisillä arvoilla on suuri merkitys ristiriitojen kehittymiselle.

 

Kehittämisideat

Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että esimiesten tulisi kehittää omia vuorovaikutustaitojaan samalla ohjaten työyhteisöä hyvään vuorovaikutukeen. Esimiehen tulisi osata palautteen antaminen niin positiivisena kuin rakentavana, näin hänellä olisi mahdollisten ristiriitojen esiintyessä paremmat valmiudet kohdata haasteita.  Tutkimukseen osallistuneista vain 43 % oli yliopisto- tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto, joten voidaan ajatella, että johtamiskoulutusta tarvittaisiin lisäkoulutuksena. Tällöin esimiehet saisivat työkaluja toteuttaa voimaannuttavaa johtamista sekä ristiriitojen hallintaan. Organisaatioiden olisi hyvä huomioida koulutustausta jo rekrytoinnissa valita vain pätevyydeltään sopivia hakijoita. Työyhteisöjen, joissa ei vielä löydy kirjallisia pelisääntöjä ja ohjeita olisi hyvä luoda sellaiset helpottamaan koko työyhteisön yhteistyötä. Pelkistetyt ajatukset kehittämiskohteista on esitetty kuviossa 2.

Kuvio 2. Kehittämisehdotukset

Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että voimaannuttavan johtamisen keinoilla saadaan toimivampi työyhteisö, jolla on merkitystä myös ristiriitatilanteiden kohtaamiseen ja hallintaan. Työyhteisössä vallitessa avoin, arvostava ja vuorovaikutuksellinen ilmapiiri saadaan siitä toimiva myös haastavissa tilanteissa.

 

Opinnäytetyö julkaistaan kokonaisuudessaan Theseuksessa joulukuussa 2018

Laura Asikainen & Johanna Mielonen

Vastaa