Sosiaali- ja terveysalan johtaminen (YAMK)

Työelämän tutkimuspäivät 2018

Työelämän tutkimuspäivät olivat 1-2.11.2018 Tampereen Yliopistolla. Opiskelujen puolesta osallistuminen oli pakollista, jota ilman päiville tuskin olisi tullut lähdettyä. Kuitenkin päivien anti oli mieluisa, sillä työpajoissa olleista esityksistä jäi paljon pohdittavaa.

 

Ensimmäisenä päivänä 1.11 osallistuin ”Kirjallistuva viestintä: mitä se merkitsee työlle ja työntekijälle, mitä asiakkaalle tai potilaalle?” -työpajaan. Työpaja pidettiin pienessä tilassa ja siellä oli muutama osallistuja luennoitsijoiden lisäksi, mikä teki tilaisuudesta intiimin ja keskustelu oli luontevaa. Luennoissa käsiteltiin tekstityötä sosiaali- ja hoitoalalla, kielenkäyttöä sähköisissä palveluissa, digitaalisia materiaaleja koulutus- ja perehdytystilanteissa sekä kokouskeskusteluista tehtyjä muistioita.

 

Tekstityö sosiaali- ja hoitoaloilla: huonosti tunnistettu resurssisyöppö (Ulla Tiililä)

Tässä esityksessä tuotiin esiin hyvin omassa työssänikin koettu tekstityön lisääntyminen. Kirjata pitää aina vain enemmän ja tarkemmin. Usein kuulee kollegoiden sanovan, ettei potilaille jää kaikkien kirjallisten töiden vuoksi tarpeeksi aikaa. Näihin sisältyvät erinäiset raportit, joita potilaista pitää täyttää säännöllisesti. Oli mielenkiintoista saada varmistusta sille, ettei tämä ole ainoastaan omalla työpaikalla esiintyvä kokemus.

 

Sähköisten palvelujen toimivuus: Onko kielenkäytöllä merkitystä? (Liisa Raevaara)

Mielenkiintoinen esitys siitä kuinka palveluja pitäisi tarjota selkokielellä. En ollut oikein ymmärtänyt mitä selkokieli edes tarkoittaa, mutta tämän esityksen myötä tajusin sen tärkeyden. Lisäksi esityksessä puhuttiin tärkeästä aiheesta: Mitkä palvelut on tärkeää tarjota sähköisen version lisäksi puhelimitse tai kasvotusten? Hyvä näkökanta, kun kaikkia palveluita ollaan siirtämässä enemmän ja enemmän lähes ainoastaan sähköiseen tarjontaan.

 

Miten digitaalisten materiaalien käyttö heijastuu perehdytysvuorovaikutukseen? (Piia Mikkola & Liisa Kääntä)

Kuvittelin tässä esityksessä keskittyvän enemmän perehdytykseen, mutta tutkimuksen painopiste olikin digitaalisten materiaalien käytössä perehdytys- ja koulutustilanteissa. En saanut esityksestä aivan sitä mitä oletin, mutta en kuitenkaan tylsistynyt sitä kuunnellessani.

 

Työntekijöiden ääni organisaation kehittämistyössä: näkökulmana kokouskeskustelut ja niistä kirjoitetut muistiot (Suvi Honkanen & Esa Lehtinen)

Tutkimuksessa oli verrattu kokousmuistioita kokouksesta tehtyyn nauhoitukseen, jotta nähtiin miten kokouksessa käsitellyt asiat kirjattiin muistioon. Esityksen pitäjä oli innoissaan aiheesta, minkä johdosta häntä oli miellyttävä kuunnella. Oli mielenkiintoista nähdä kuinka puhuttu asia oli muodostettu johdonmukaiseksi lauseeksi muistioon.

 

Toisena päivänä 2.11 aamupäivällä osallistuin ”Työelämä murroksessa – inhimillisen ja tuottavan työyhteisön johtaminen” -työpajaan. Tämäkin oli melko pienessä tilassa, mutta auditoriomaisemmassa tilassa kuin edellisen päivän työpaja. Paikalla oli tänään enemmän osallistujia kuin edellisen päivän työpajassa. Tulin tähän työpajaan päivän ensimmäisen esityksen vuoksi, koska se vaikutti kiinnostavalta. Muista esityksistä en ollut etukäteen niin innostunut. Tutkimukset olivat osa COPE-hanketta (https://www.stncope.fi/).

 

Omahoitajuus moniammatillisessa yhteistyössä geriatrisella kuntoutusosastolla (Kirsi Ronkainen & Piia Silvennoinen)

Ehdottomasti mielenkiintoisin kuulemistani esityksistä, koska se niin sanotusti liippasi läheltä. Tutkimuksessa keskityttiin hoitohenkilökunnan näkemyksiin omahoitajuuden toteutumisesta geriatrisella kuntoutusosastolla. Tutkimuksessa tuli esiin samoja näkökulmia omahoitajuudesta kuin miten itse olen omahoitajuuden kokenut.

 

Hoitotyön esimiesten eettiset ongelmat ja ratkaisutavat (Birgitta Tetri & Soile Juujärvi)

Tutkimuksessa oli haastateltu esimiehiä heidän kokemistaan eettisistä ongelmista organisaatiomuutosten aikana. Heiltä kysyttiin miten he ratkaisivat ongelman ja kokivatko he toimineensa tilanteessa oikein. Tutkimuksessa mainitaan, että sen tuloksia voisi hyödyntää simuloitujen roolinottoharjoitusten kautta johtamiskoulutuksissa (Tetri & Juujärvi 2018).

 

Johtajan työn ulottuvuudet ja johtajan osaamisvaatimukset organisaatiouudistusten keskellä (Vuokko Niiranen & Joakim Zitting)

Viimeinen seuraamani esitys. Itsestä tuntui, että oma kokemattomuus johtamisesta ja organisaatioiden toiminnasta esti täysin ymmärtämästä esityksen sisältöä. Esityksessä keskityttiin vahvasti moniuloitteisen johtamisen viiteen eri ulottuvuuteen. Tuloksissa oli havaittavissa eroavaisuuksia lähijohdon ja ylemmän johdon välillä joidenkin ulottovuuksien kohdalla. (Niiranen 2018.) Esityksen sisältö olisi varmasti ollut minulle mielekkäämpi, jos johtamisen opintoni olisivat olleet jo pidemmällä.

 

Työelämän tutkimuspäivien kaikkien esitysten abstraktit löytyvät täältä.

Lähteet

Niiranen, V. 2018.  Johtajan työn ulottuvuudet ja johtajan osaamisvaatimukset organisaatiouudistusten keskellä. Työelämän Tutkimuspäivät 2018. Abstrakti osoitteessa: https://www.lyyti.fi/reg_att/e3EAB81dB90AE2/4614E6e5E91BBB6f2cA0.rtf

Tetri, B. & Juujärvi, S. 2018. Hoitotyön esimiesten eettiset ongelmat ja ratkaisutavat. Työelämän Tutkimuspäivät 2018. Abstrakti osoitteessa: https://www.lyyti.fi/reg_att/e3EAB81dB90AE2/81aA0059D74e06822cbD.docx

Vastaa