Sosiaali- ja terveysalan johtaminen (YAMK)

JOHTAMISEN TRENDIT

Erilaiset johtamismallit peilaavat instituutioiden ja yhteiskunnan ilmiöitä, sekä maailman arvoja ja odotuksia. Johtamisen -mallit ja -kulttuurit ovat vuosikymmenien saatossa nähneet monenlaisia suuntauksia. Autoritäärisen johtamisen ja transformaalisen johtamisen välimaastoon on mahtunut monia eri johtamisen ismejä, joita kukin aikakausi on vuorollaan kumartanut. Tämän päivän sana johtamisessa on osaamisen johtaminen ja tiedolla johtaminen, ainakin jos on uskominen siihen, miten termin käyttö on lisääntynyt eri yhteyksissä. Työnhakuilmoituksissa mm. törmää yhä useammin kuvauksiin, joissa osana työtehtäviä on osaamisen ja tiedon johtaminen. Osaamisen ja tiedolla johtamisen käsitteen ymmärrys voi kuitenkin vaihdella kunkin yksilön ja yhteisön välillä. Esimerkiksi ylimmän johdon ja lähijohdon sekä työntekijöiden käsitykset osaamisen johtamisesta ovat tutkimusten mukaan eriäviä. Ylin johto näkee strategian keskeisenä osaamisen johtamisen välineenä, kun taas henkilöstö käsittää osaamisen johtamisen lähijohdon tehtäviin kuuluvana henkilöstön ohjaamisena ja kehityskeskusteluiden pitämisenä.
Työelämän nopea muuttuminen ja kehittyminen sekä tehokkuuden lisääntyminen asettavat omata vaatimuksensa inhimilliselle kyvylle omaksua uutta työn vaatimassa tahdissa. Työn tavoitteiden selkiyttäminen ja tavoitteiden saavuttamiseen innostaminen nähdään pitkälti johtajan osaamisalueena. Johtajan tulee toimia tukijana ja ohjaajana henkilöstölle ja kannustaa jatkuvaan kehittymiseen. Johtamisen keinoin pyritään työntekijöiden tietojen, taitojen ja motivaation vahvistamiseen. Ennen kaikkea johtamisessa on kyse oppimismyönteisen ilmapiirin luomisesta, jossa kaikkia osallistetaan ja kannustetaan mukaan. Osaamisen johtaminen pohja lähtee siitä, että rekrytoidaan oikeat ihmiset oikeisiin tehtäviin.
Osaamisen johtamista voidaan lähestyä, suhteessa työyhteisöön, työntekijään tai asiakkaaseen. Oli lähestymistapa mikä hyvänsä, niin lopputulemana tulisi olla asiakaslähtöisyys. Asiakaslähtöisessä osaamisen johtamisessa asiakas on keskiössä kaikessa toiminnassa ja strategioissa. Asiakaslähtöisen osaamisen johtamisen ydinosaamista ovat vuorovaikutustaidot asiakkaan ja henkilöstön kesken. Asiakaslähtöisen osaamisen johtamisen edellytys on tieto siitä mitä asiakaspinnassa tapahtuu ja mitä kehittämistarpeita sieltä nousee. Asiakaspalautteista saadun tiedon avulla voidaan selvittää niitä kehityskohtia osaamisessa, joihin jatkossa tulee panostaa.
Tiedolla johtamisesta puhutaan silloin, kun erilaisten prosessien ja käytäntöjen avulla kerättyä tietoa hyödynnetään johtamisessa ja päätöksenteossa. Tiedolla johtaminen on tiedon hyödyntämistä toteutuneiden palveluiden arvioinnissa ja tulevien toimintojen suunnittelussa. Tieto auttaa johtajaa ymmärtämään käsittelyssä olevia asioita ja niihin liittyviä käsitteitä, lisäksi tieto auttaa näkemään erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Tieto on arvokasta tiedon itsensä vuoksi se auttaa lisäämään ymmärrystä, niin kyseessä olevasta asiasta, kuin toimintaympäristöstäkin, jossa liikutaan. Tiedon hyödyntämisen keskeinen tavoite yksinkertaisimmillaan on käytännön toimien kehittäminen parempaan suuntaan. Ei kuitenkaan aina ole itsestään selvää mitä parempi kenellekin tarkoittaa ja tästä voi syntyä ristiriitoja. Ristiriitoja voi syntyä mm. eri käsityksistä tiedon oikea-aikaisuuden ja sisällöllisen tarkoituksenmukaisuuden osalta. Tietoa hyödynnettäessä onkin tärkeää, että tiedon validisuus ja reliaabelius on varmistettu. Tiedon neutraaliuuteen ja puolueettomuuteen tulee voida luottaa. Tiedon puolueettomuus pitää sisällään sen tiedon, että myös ei niin toivotut tulokset ja tieto tuodaan esille.
Mielenkiintoista on seurata, mitä uutta johtamisen saralla nähdään tulevaisuudessa. Transformaalinen eli valmentava johtaminen on vahvasti esillä monessa yhteydessä. Johtajan ominaisuudet ja taidot nähdään keskeisinä vaikuttavina tekijöinä yrityksen menestykselle. Tutkimuksissa onkin havaittu, että johtotehtävissä toimivat pyrkivät kehittämään johtamistaan erityisesti itsensä kehittämisen näkökulmasta, kuten itsetuntemusta ja itsetietoisuutta, johtamiskäyttäytymistä sekä vuorovaikutus- ja kommunikointitaitoja. Tulevaisuuden johtamiskoulutus näkee mahdollisuuksia tietoisessa taitojen kehittämisessä liittyen sosiaaliseen pääomaan kuuluvissa taidoissa, kuten hyvän työilmapiirin luomisessa, luottamuksen rakentamisessa, henkilöstön sitouttamisessa, vuorovaikutustaitojen kehittämisessä sekä erilaisten suhteiden luomisessa työpaikalla.
LÄHTEET:
Pelkonen, E. 2.016. Johtamisen kehittämisen uudet tuulet: Yksilöllistä kehittämistä vai sosiaalista pääomaa? Case: Deep Lead Oy:n Syväjohtaminen®-valmennusohjelma. Tampere: Tampereen yliopisto. Johtamiskorkeakoulu.
Moisanen, K. 2018. Asiakaslähtöisen osaamisen johtaminen vanhuspalveluissa. Kuopio: University of Eastern Finland
Viitala, R. 2004. Osaamisen johtaminen esimiestyössä. 5.p. Vaasa: Universitas Wasaensis.
Virtanen, P., Stenvall, J., Rannisto P-H. (toim.) Tiedolla johtaminen hallinnossa. Teoriaa ja käytäntöjä. Tampere: Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print.

 

 

 

Vastaa