Sosiaali- ja terveysalan johtaminen (YAMK)

Terveisiä EU:n sydämestä Brysselistä!

Tämän blogin taustalla on sosiaali- ja terveysalan johtamisen opiskelijoiden vapaavalinnainen kurssi, jonka opintomatka suuntautui EU:n päätöksenteon syövereihin.

Brysselissä meillä oli etukäteen sovittuja tapaamisia kahdelle päivälle Suomen EU-toimijoiden kanssa. Aurinkoinen marraskuun keskiviikko Brysselissä alkoi tutustumiskäynnillä Suomen edustustoon. Tätä ennen ehdimme kuitenkin ihailemaan paikallista puistoa ja maisemia sekä nauttimaan aamiaista paikallisessa kahvilassa. Kaduilla sai kävellä turvallisin mielin, kun sotilaat täydessä varustuksessa seisoivat kortteleiden nurkilla vartioimassa kadun vilinää.

Suomen edustustossa meidät otti lämpimästi vastaan tiedottaja Eeva Laavakari. Eeva kertoi meille Suomen EU-edustuston toiminnasta sekä siitä, millainen rooli edustustolla on Euroopan neuvostossa ja miten he vaikuttavat EU:n päätöksentekoprosessissa. Suomen EU-edustustossa on noin 100 työntekijää ja työntekijämäärä lähes tuplaantuu noin 170 henkilöön Suomen EU-puheenjohtajakaudella 2019. Myös Suomen Belgian suurlähetystö toimii samoissa tiloissa. EU:ssa ja Brysselin tiedotusvälineissä huomiota on erityisesti herättänyt se, että Suomen edustuston viidestä johtohenkilöstä 4 ovat naisia ja tämä on siis ilmeisen poikkeuksellista EU:ssa.

Edustustossa sosiaalipolitiikan erityisasiantuntija Antero Kiviniemi avasi meille EU:n sosiaalisia ulottuvuuksia. Anteron puhe oli innostavaa ja siitä huokui hänen intohimonsa työtään kohtaan. Hän puhui mm. EU-vastaisuudesta ja EU:n hajanaisuudesta eli siitä kuinka erilaisia valtioita jäsenmaat ovat keskenään. Sosiaalisektorilla on kolme perusulottuvuutta;  lainsäädäntö, poliittinen yhteistyö ja rahoituksellinen tuki. EU:n lainsäädäntö- ja päätöksentekovalta eivät ulotu hyvinvointiin liittyviin järjestelmiin ja palveluihin muuten kuin välillisesti esim. kilpailutussäännösten puitteissa. Jokainen jäsenvaltio on siis esimerkiksi itse vastuussa terveyspalveluiden ja sosiaaliturvan järjestämisestä.

Lounastauolla otimme jalat allemme ja vierailimme vanhassa kaupungissa ihastelemassa nähtävyyksiä. Lounaaksi nautimme herkullisia vohveleita Manneken Pis –patsaan äärellä. Tämän henkisen vapauden symbolin siivittäminä kävelimme takaisin EU-kortteliin ja Euroopan parlamenttiin, jossa meillä oli sovittuna tapaaminen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen kanssa. Meidät vastaanotti Silla Ristimäki, yksi Sirpa Pietikäisen avustajista. Turvatarkastuksen läpäistyämme Silla esitteli meille EU-parlamenttia. Monesta kerroksesta ja eri siivistä koostuva rakennus oli mahtava kokonaisuus kuntosaleineen ja kampaamoineen. Yksi alue oli varattu kokonaan lehdistölle ja videohaastattelujen tekemiselle. Pääsimme kurkistamaan myös istuntosaliin.

Sirpa Pietikäinen käytti aikaansa kanssamme jopa sovittua pidempään. Tästä lämmin kiitos hänelle, samoin kuin erittäin mielenkiintoisista keskusteluista. Keskustelimme paljon hyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä asioista. Sirpa kertoi, että EU-parlamentissa parasta ja pahinta ovat ihmiset. Hän sanoi, että tärkeintä jäsenvaltioiden yhteistyössä on yrittää löytää asioita, joista ollaan samaa mieltä, eikä kiistellä niistä mistä ollaan eri mieltä. Sirpan mottona on, “kun kuuntelee enemmän kuin huutaa, niin oppii paljon”.

Keskustelimme paljon EU:n terveysohjelmasta, jonka valmistelussa Sirpa on ollut mukana. Terveys-ohjelman pääkohtia ovat esimerkiksi antibioottiresistenssi, ilmastonmuutoksen vaikutus terveyteen, mielenterveysongelmat ja ruokapolitiikka. Digitalisaatiossa on Sirpan mukaan paljon hyviä asioita ja on monia kohtia missä esimerkiksi robottia pystyisi hyödyntämään terveydenhuollossa. Hän muistutti kuitenkin, että aina tarvitaan myös inhimillistä kohtaamista ja varmistus robotin toiminnalle. Myös esteettömyys tulee huomioida uusia laitteita suunniteltaessa eli suunnittelun tulisi olla ensisijaisesti käyttäjälähtöistä.

Parlamenttivierailun jälkeen söimme illallista yhdessä läheisessä ravintolassa. Brysselissä terassikausi jatkuu ilmeisesti ympäri vuoden, koska lähes jokaisella ravintolalla oli katettu terassi. Ruokailun jälkeen olisi tehnyt mieli tutustua paikallisiin shoppailumahdollisuuksiin, mutta hämmästykseksemme Bryssel sulkeutuu ravintoloita lukuun ottamatta kello 19. Noh, rahat säästyivät. Askelmittarin mukaan askeleita kertyi päivän aikana lähes 20 000. Todennäköisesti vohveleiden ylimääräiset kalorit saatiin siis kulutettua.

Torstain ohjelmassa oli tutustuminen Euroopan historian taloon, Parlamentariumiin ja tapaaminen Pirkanmaan edustuston kanssa. Aloitimme päivän tutustumalla Euroopan historian taloon, joka on Euroopan parlamentin hanke. Talo imaisi meidät maailmaansa niin täydellisesti, että emme enää ehtineet Parlamentariumiin ennen seuraavaa tapaamista. Hieman tylsähköltä kuulostavasta nimestään huolimatta Historian talo on erittäin mielenkiintoinen ja hienosti rakennettu. Suosittelemme lämpimästi tutustumaan tähän ilmaiseen kohteeseen, jossa suomenkielinen opastus on toteutettu tablet-laitteiden avulla. Talossa esitellään Euroopan historiaa hyvinkin laajasti aina hiili- ja teräsliitosta tähän päivään asti. Näyttelyssä oli yllättävänkin paljon suomalaisia esineitä esillä. Myös lapsivieraat on huomioitu historian talossa hyvin ja jokaisesta kerroksesta löytyi heille omaa puuhaa.

Pikaisen lounaan jälkeen suuntasimme Pirkanmaan liiton edustustoon, Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimistoon, jossa meidät otti vastaan EU-erityisasiantuntija Petra Kortelainen. Toimisto on yksi viidestä suomalaisesta aluetoimistosta Brysselissä. Aluetoimistot tekevät laajasti yhteistyötä erilaisissa kansainvälisissä verkostoissa, kuten kaupunkiverkostossa. Edustustossa käy paljon toimijoita Pirkanmaalta ja yhdessä heidän kanssaan rakennetaan erilaisia yhteistyökuvioita ja järjestetään tutustumiskäyntejä ja matkoja eri paikkoihin. Edustusto edistää Tampereen kaupungin, Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan maakunnan elinvoimaa, vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä Euroopan unionissa.

Viimeisen tapaamisen jälkeen teimme pienen shoppailukierroksen ennen illallista ja paluuta yöpaikkaan. Torstaina askeleita kertyi “vain” 13 100, joten onneksi emme syöneet vohveleita! Belgialaista suklaata Brysselissä myydään lähes joka korttelissa ja parhaimmillaan oli useampi suklaapuoti samassa rakennuksessa. Arvaatteko mitä pakkasimme matkalaukkuihin?

Brysselissä käydessä huomaa sen miten tärkeää on suomalaisten käydä paikan päällä ja tutustua sekä ympäristöön että siellä työskenteleviin ihmisiin, suomalaisiin ja muihin eurooppalaisiin. Kaikki tapaamamme ammattilaiset ottivat meidät erittäin ystävällisesti ja lämpimästi vastaan. Esimerkiksi tavatessamme Sirpa Pietikäistä, oli hienoa todeta, miten innokkaasti hän vastaanotti meidät vierailijoina, kuunteli ja jakoi kiinnostuksia sekä myös tietoa asioista, jotka ovat tapaamishetkellä tärkeitä komission ohjelmissa. Tämä opintomatka toi paljon uutta tietoa Suomen työstä EU:ssa ja avarsi näkemyksiämme Euroopan unionin toiminnasta. Eu:ssa tehdään työtä suurella intohimolla ja päivät venyvät yleensä lähes 12
tuntisiksi.

Brysselin kansainvälinen ympäristö tarjosi meille myös oppia siitä, miten kannattaa ohittaa yleensä suomalaiseksi ominaisuudeksi ymmärretty vaitonaisuus ja ujous ja tarttua keskusteluun satunnaisen vastaantulijan kanssa. Kadulla tapasimme Heidi Hautalan New Yorkilaiseen yhteistyökumppanin ja hänen elokuvaohjaajapuolisonsa ja vaihdoimme
innostavia ajatuksia.

Käynti Brysselissä tuotti positiivista uskoa sekä komission toimintaan, että myös siihen mitä itse voimme tehdä yhteydessä muuhun Eurooppaan. Siellä työskentelevät suomalaiset tukevat ja avaavat meille uusia mahdollisuuksia ja yhteyksiä muihin samoja kiinnostuksia jakaviin eurooppalaisiin tahoihin.

Kiitos kaikille, jotka mahdollistivat tämän ainutlaatuisen kokemuksen meille.

Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen YAMK opiskelijat Jenni Hänninen, Annika Koli, Elina Rintamäki, Carita Ruohomäki, Maria Riski, Maija Vuorinen ja opettaja Mirva Kolonen

Vastaa