Sosiaali- ja terveysalan johtaminen (YAMK)

PAREMMAKSI JOHTAJAKSI

 

Oletko johtajana tunnelman ylläpitäjä, energinen toimeksipanija tai ongelmanratkaisija? Vai tunnistatko itsessäsi suunnitelmaa jatkuvasti muuttavan tuuliviirin, herkästi tulistuvan jurnuttajan vaiko vetäytyjän?

Erilaisten tyypittelyjen avulla pyritään ymmärtämään niin omaa kuin toistenkin käyttäytymistä.  Viimeisimpiä julkisuuttaa saaneita tyypittelyjä edustaa Thomas Erikson kirjassaan ”Idiootit ympärilläni” esittelemä jaottelu, punaisiin, sinisiin, vihreisiin ja keltaisiin ihmistyyppeihin. Erikson jaottelee ihmiset väreihin introvertti-ekstrovertti ja ihmiskeskeisyys-asiakeskeisyys perusteella.

Eriksonin tyypittelymalli on vain yksi monista erilaisista menetelmistä tutkia omaa ja toisten toimintaa. Kuten Eriksonkin kirjassaan toteaa, löytyy meistä monia eri yhdistelmiä, joista toiset ovat korostuneempia kuin toiset. Onkin siis tärkeää muistaa, että eri tyypittelyistä mitään ei kannata pitää vain yhtenä totuutena, sen sijaan ne voivat tarjota kiinnostavan tavan lähteä tutkimusmatkalle itseen ja toisiin. Oman itsen tuntemus on lähtökohtaisesti hyvä lähestymistapa vuorovaikutustaitojen harjaannuttamiseen.

Nähtävissä on, että johtotehtävissä toimivat pyrkivät kehittämään johtamistaan erityisesti vuorovaikutus- ja kommunikointitaitojen osalta. Vuorovaikutustaitojen hallitseminen auttaa hyvän työilmapiirin luomisessa, luottamuksen rakentamisessa ja henkilöstön sitouttamisessa. Vuorovaikutustaidot ovat taitoja, jotka kartuttavat henkilöiden ja koko työyhteisön sosiaalista pääomaa. Lisäksi on tärkeää huomioida, että itsetuntemus yksinään ei riitä, vaan jokainen johtaja tarvitsee henkilöstönsä tuen onnistuakseen. Koko henkilöstö johtajasta jokaiseen työntekijään on vastuussa työilmapiiristä ja töiden sujumisesta.

Vuorovaikutustaitojen kehittämisen merkitystä lisää myös tieto siitä, että yksittäisen johtajan osaamisen kehittäminen ei ole tae hyvästä johtajuudesta, vaan ratkaisevaksi tekijäksi muodostuvat vuorovaikutustaidot. Tutkittaessa hyvää johtamiskäyttäytymistä korostuvat tuloksissa positiivinen, kannustava ja myönteinen asenne, tuen antaminen ja kuunteleminen. Hyvä johtaja on avoin ja läsnä oleva. Hyvä johtaja antaa kehittävää palautetta sekä tarvittaessa puuttuu vaikeisiinkin asioihin. Vuorovaikutustaidot nähdään yhtenä keskeisimmistä johtajuuden ominaisuuksista. Yksittäisen johtajan tiedot ja taidot tulevat hyötykäyttöön vasta silloin, kun niitä osataan käyttää suhteiden luomiseen ja vuorovaikutukseen.  Vuorovaikutustaidot ja niiden hallitseminen liitetään vahvasti työhyvinvointiin ja sen johtamiseen.

Tulevaisuuden johtamisen nähdäänkin muuttuvan verkostoissa leviäväksi kollektiiviseksi prosessiksi, jossa yksittäisen johtajan ominaisuuksien ja kyvykkyyksien sijaan tarkastellaan olosuhteita ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia menestyä. Tulevaisuuden johtajuuden haasteita ovat mm. informaatiotulva ja teknologian tuomat uudet työkäytännöt. Organisaatiorajojen häviäminen edellyttää organisaatioilta ketteryyttä ja muutosvalmiutta. Tulevaisuuden johtaja työskentelee yhä useammin globaaleissa ja monimutkaisissa verkostoissa, jolloin johtajuudelta edellytetään verkostojen johtamistaitojen lisäksi projektityönhallintaa sekä monikulttuurista osaamista.

Johtajuuden muutos lähtee myös uusien sukupolvien erilaisista arvoista ja odotuksista suhteessa työhön. Tutkittaessa Y-sukupolven, vuosina 1980-2000 syntyneiden odotuksia johtajuudelta selvisi, että he haluavat johtajalta jatkuvaa palautetta, tukea uralla etenemiseen ja osaamisen kehittämiseen. Y-sukupolvi odottaa johtaja olevan oikeudenmukainen, luotettava ja tasa-arvoinen sekä tuntevan heidät henkilökohtaisesti.

Johtaminen on tulevaisuudessa valmentamista ja vaikuttamista. Itsensä johtamisen taitoa ja ja kykyä sopeutua vaaditaan tulevaisuuden työelämässä, niin johtajilta kuin työntekijöiltäkin.

 

LÄHTEET:

Erikson, T. 2014. Idiootit ympärilläni. Atena.

KUVA: http://esseepankki.proakatemia.fi/soluessee-idiootit-ymparillani-2/

Filppula, T. & Oulun ammattikorkeakoulu. 2018. Y-sukupolven näkemykset ihanne-esimiehestä: Case: Verohallinto. Oulun ammattikorkeakoulu.

Lesonen, S. & Laurea-ammattikorkeakoulu. 2017. Asiantuntijaorganisaatioiden johtamiskoulutus -modulin kehittäminen tulevaisuuden työelämän tarpeet huomioiden. Laurea-ammattikorkeakoulu.

Pelkonen, E.  2016. Johtamisen kehittämisen uudet tuulet: Yksilöllistä kehittämistä vai sosiaalista pääomaa? Case: Deep Lead Oy:n Syväjohtaminen®-valmennusohjelma. Tampere: Tampereen yliopisto. Johtamiskorkeakoulu.

Petrie, N. 2014. Future Trends in Leadership Development. Center for Creative Leadership.  http://www.ccl.org/leadership/pdf/research/futuretrends.pdf.

Taivainen, S. 2011. Mistä hyvät tyypit on tehty? Itsetuntemuksen työkaluja. Porvoo: Bookwell Oy.

Vastaa