Sosiaali- ja terveysalan johtaminen (YAMK)

KUKA SAA PAIKAN?

Intoa pursuten ryhdyn etsimään tietoa siitä minkälaisia ovat tämän päivän hakemukset ja ansioluettelot. Olen törmännyt unelmieni työpaikkailmoitukseen. Posket punoittaen kirjoitan hakemustani ja ansioluetteloani viikkotolkulla. Perhe ei tältä säästy. Lapset värvätään valokuvaamaan sopivaa potrettia liitettäväksi hakemukseen ja puoliso toimii oikolukijana. Internetin ihmeellisessä maailmassa on hienoja vinkkejä, siitä minkälainen on hyvä ja erottuva hakemus. Sellaisen hakemuksen haluan tehdä. Hakemuksen kirjoittaminen on helppoa, koska olen jo pidempään haaveillut tämän tyyppisestä tehtävästä.

Kuka siis saa paikan? Miten siis erottua monien hakijoiden joukosta? Yhä useammin työhaku tapahtuu valmiilla työnantajan liittämällä lomakepohjalla. Valmiit lomakepohjat tasapäistävät hakijat massaksi, jossa ensimmäinen karsinta tapahtuu pääsääntöisesti tutkinnon perusteella.  Vaikka valmiit lomakepohjat usein tuntuvat masentavilta kannattaa niiden täyttämiseen panostaa.  Vapaa kirjoitustila kannattaa käyttää ja kirjoittaa samalla luovuudella kuin jos tekisi erillisen muotoiluja sisältävän asiakirjan.

Hakemus on siis ensimmäinen este, joka tulee läpäistä. Haastatteluun pääseminen onkin sitten jo iso askel kohti mahdollista työpaikkaa. Haastatteluun tulee valmistautua huolella. Ohjeita ja vinkkejä työhaastatteluun valmistautumisesta löytyy runsaasti ja niihin kannattaa tutustua. On hyvä selvittää joitakin yleisimpiä työhaastattelukysymyksiä ja pohtia niihin vastauksia omalla kohdallaan. Valmistautuminen näkyy ja antaa kuvan motivoituneesta hakijasta.

Aina ei kuitenkaan onnista, vaikka kuinka olisi tehnyt kaikkensa niin hakemuksen, ansioluettelon kuin haastatteluun valmistautumisenkin suhteen. Rekrytointiprosessi on monen tekijän summa, jossa on aina kaksi osapuolta. Ammattitutkinto- ja työkokemusvaatimusten lisäksi työhönotossa vaikuttavia tekijöitä ovat tuuri, rekrytoijan henkilökohtaiset intressit ja persoona, organisaation tarpeet sekä oikea-aikaisuus.

Oikea-aikaisuus astuu kuvaan silloin, kun eläköitymisaalto osuu juuri siihen kohtaan, kun olet hakemassa alasi töitä tai sitten ei. Oikea-aikaisuudesta tai tuurista on kyse, kun rekrytoijan henkilökohtaiset intressit käynnistävät työnhaun. Rekrytoija tarvitsee pikaisesti sijaista esim. vuorotteluvapaan tai opintovapaan ajaksi. Tuuri voi kohdata hakijaa joskus jopa niinkin ihmeellisellä tavalla, että ensisijainen valittu ei otakaan paikkaa vastaan. Todellisuus on tarua ihmeellisempää.

Työhönotossa ei voida pois sulkea myöskään inhimillisiä ulottuvuuksia kuten persoonan vaikutusta valintaan. On faktaa, että jokaisella meistä on omanlaisensa temperamentti. Kiinnostavaa onkin pohtia sen merkitystä työhönotossa. Kuvitellaanpa vaikka tilanne, jossa johtamistaidon konsultin Eriksonin (2017) jaottelemat ihmistyypit kohtaavat toisensa haastattelussa. Miten ihmistyypiltään sininen, harkitseva ja pohtiva rekrytoija kokee keltaisen herkästi innostuvan ja eläväisen työnhakijan? Voiko sininen luottaa moiseen hörsköttelijään? Työhönottajan lopullista valintaa ohjaa usein tuttuus ja turvallisuus. Rekrytointi on aikaa vievä prosessi, jossa vältetään riskinottoa.  On paljon helpompaa kallistua valinnassa jo ennestään tiedettyyn.

Keksijä, futuristi Perttu Pölönen (2019) luettelee tulevaisuuden työntekijän ominaisuuksia kuten intohimo, rohkeus, motivaatio ja uteliaisuus. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa (2018) todetaan yritysten toiminnan tarkoituksellisuuden ja mission nousevan merkityksellisiksi, kun rekrytoidaan tulevaisuuden työntekijöitä. Yrityksen tarinan tulee olla sellainen, että siihen voi samaistua.

Tulevaisuuden työnhakijasta tiedetään paljon, mutta entä työhönottajat ja organisaatiot, ovatko ne valmiita tulevaisuuden työntekijöihin? Vastaako työhönotto tulevaisuuden vaatimuksiin ja osaammeko katsoa riittävän kauas? Onko otsikon kysymys tulevaisuudessa ”Kuka saa työntekijän?”

 

”Yleensä ne ihmiset, jotka ovat riittävän hulluja uskoakseen, että he muuttavat maailmaa, ovat ne, jotka lopuksi muuttavat sitä.”

” Jos kaikki ovat sitä mieltä, että ideasi on hyvä, olet liian myöhässä.”

  • Perttu Pölönen –

 

 

 

Lähteet:

Erikson, T. 2017. idiootit ympärilläni. Kuinka ymmärtää itseäni ja muita.

Linturi, R. & Kuusi, O. 2018. Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037. Yhteiskunnan toimintamallit uudistava radikaali teknologia. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2018.

Pölönen, P. 15.2.2019. Muutoksen johtaminen. Luento.

Vastaa