Sosiaali- ja terveysalan johtaminen (YAMK)

Tulevaisuuden tekijät

Digimuotoilija, kaupunkilennonjohtaja, omavaraiskonsultti, virtuaaliravintoloitsija, esteettömyystarkastaja, etäavustaja ja onnellisuusoperaattori, tässä muutamia tulevaisuuden ammattinimikkeitä joita teknologian ja robotisaation kehitys tuo tullessaan. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportissa (2018) nähdään muutoksia erityisesti työelämän aloilla jotka liittyvät henkilö- ja tavaraliikenteeseen, koneisiin, ravinnontuotantoon tavaroiden valmistukseen ja rakennettuun ympäristöön. Teknologian kehitys ja palveluiden digitalisoiminen tuovat tullessaan uusia ammatteja ja osaamisaloja. Tästä seuraa, että tulevaisuuden työelämä vaatii jatkuvaa oman alan päivitystä ja lisäkouluttautumista. Yhteiskunnan muutos kaikilla aloilla tarkoittaa vanhojen ammattinimikkeiden poistumista ja uusien syntymistä. Koulutukselle työelämän muutos tuo uusia haasteita. Huomio kiinnittyykin tulevaisuudessa koulutustarjonnan monimuotoisuuteen ja yksilöllisiin opintopolkuihin.

Yhtenä koulutuksen monimuotoisuutta lisäävänä tutkintomuotona ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot (YAMK) vakinaistettiin suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään vuonna 2005. YAMK-tutkinto tuottaa työelämälähtöisempää osaamista verrattuna yliopiston maisteritutkintoon. Vaatimuksena YAMK-koulutukseen on alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen ja kolmen vuoden työkokemus. Työhaussa YAMK-tutkinto on samanarvoinen yliopiston maisteritutkinnon kanssa haettaessa julkisia virkoja (Finlex).

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden siirtymä työelämään ei kuitenkaan ole sujunut niin hyvin kuin ajateltiin, Ojalan (2017) väitöstutkimuksen mukaan maisterin tutkinnon suorittaneet menevät joillakin aloilla ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden edelle rekrytoinnissa. Ojala näkee, että maisteritutkinnon saavuttama status on niin vahva, että se näkyy myös työnantajien arvostuksessa. Tutkimuksen mukaan kyse on pitkälti ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tunnettavuudesta. Vaikka YAMK-tutkinnot nähdään erottuvina ja tuottavat tärkeää osaamista työelämään tarvitaan Ojalan mukaan lisää näyttöä koulutuksen tasosta.

On tärkeää, että työnantajille kerrotaan mitä ylempikorkeakoulututkinto pitää sisällään eli minkälaisia opintoja tutkintoon sisältyy. Ammattikorkeakoulut tarjoavat laadukasta koulutusta esim. projekti- ja talousosaamisen alalta, jotka molemmat ovat työelämässä kysyttyjä osaamisaloja. TKI projektien kautta ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelija pääsee aitiopaikalta seuraamaan ja toteuttamaan työelämän todellisia projekteja eri ammattilaisten ja opettajien ohjauksessa. Tampere3 tarjoaa nykyisin hyvin laajan kattauksen eri kursseja joita opiskelija voi hyödyntää omien kiinnostustensa mukaan Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoille.

Ylemmän korkeakoulututkinnon erityinen bonus on yhteistyö eri alojen opiskelijoiden kesken. Lähiopetusjaksot ja yhdessä toteutettavat projektit mahdollistavat tiedonjaon eri ammattilaisten kesken. Monet työelämän haasteet ovat samoja vaikka eri aloilla työskennelläänkin, tiimityö antaa mahdollisuuden yhdessä etsiä vastauksia erilaisiin todellisiin työelämässä esiin tuleviin haasteisiin. Tiimityönä toteutettavat projektit jo sinällään opettavat opiskelijaa tiimityötaidoissa. Monilla työpaikoilla tiimityö on arkea ja siihen tulee olla valmiuksia, jotta työt hoituvat tehokkaasti.

Tradenomiliitto (2012) tutki ylemmän koreakoulututkinnon suorittaneiden tradenomien sijoittumista työelämään ja työtehtävien kehitystä. Tulokset olivat parantuneet verrattuna vuoden 2010 tutkimukseen siten, että ylemmän tradenomitutkinnon koettiin vaikuttavan positiivisesti tehtävänkuvaan, ylenemiseen ja arvostukseen työelämässä sekä vauhdittaneen urakehitystä joka näkyi myös palkkauksessa.

Työelämän haasteiden lisäksi myös jatko-opintojen, kuten esim. tohtoriopintoihin pääsemisen osalta pitää ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tunnettavuutta levittää ja sisällöistä kertoa yhä enemmän. Lainsäädännön tasolla YAMK-tutkinto tuottaa saman kelpoisuuden tohtorin opintoihin kuin maisterintutkinto. Tie tohtori koulutettavaksi ei aina YAMK- tutkinnon suorittaneilla ole ollut helppo. Helsingin yliopistoon tohtorikoulutukseen valittu ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut Heidi Turkia toteaakin, että YAMK-opintoihin kannattaa panostaa. Turkian kokemuksen mukaan tohtorikoulutettavaksi pääsemisessä arvosanoilla on vaikutusta. Turkia myös vinkkaa, että väitöstutkimuksen aihe kannattaa pohtia tarkkaan jo etukäteen ja selvittää, kuka yliopiston professori olisi aiheesta kiinnostunut. ”Professoriin kannattaa olla yhteydessä jo ennen opiskeluhakemuksen jättämistä” Turkia neuvoo.

 

Lähteet:

Finlex 426/2005. Valtioneuvoston asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen muuttamisesta.

Linturi, R. 2018. Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018-2037: Yhteiskunnan toimintamallit uudistava radikaali teknologia. Helsinki: Tulevaisuusvaliokunta.

Ojala, K. 2017. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot työmarkkinoilla ja korkeakoulujärjestelmässä. Turku: Turun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta.

Mielonen-Jumisko, J. Tohtoriopintoihin ammattikorkeakoulusta – ylempi amk-tutkinto antoi käytännönläheisen pohjan väitöstutkimukseen. https://www.saimia.fi

Tradenomiliitto TRAL ry. Ylempi tradenomitutkinto työelämässä. 2012. https://www.tral.fi/site/assets/files/1197/yamk.pdf

Vastaa