Sosiaali- ja terveysalan johtaminen (YAMK)

MASTER`S THESIS BY US

On syksy 2017 ja olemme ensimmäisellä lähiopintojaksolla aloittamassa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamista. Täynnä intoa ja odotusta kaikesta siitä mitä opiskelu tuleekaan meille tarjoamaan tulevaisuudessa. Päivän lopuksi opettaja heittää ilmaan mahdollisuuden osallistua hankkeeseen, jossa kehitetään digitaalista palvelua omaishoitajille.

Toistemme ajatuksista ja motiiveista tietämättöminä ilmoittaudumme molemmat halukkaiksi tähän tehtävään. Myöhemmin, kun saamme tietää, että teemme parina tätä opinnäytetyötä saamme myös tietoomme toistemme motiivit tähän ryhtymiseen. Toisella motiivi oli päätös siitä, että tämän tutkinnon yhteydessä valitsee niitä asioita, joissa joutuu omalle epämukavuus alueelleen, kuten tässä digitalisaatio. Toista meistä taas ajoi tämän aiheen pariin oma digitalisaatiota hoivatyössä vastustava asenne ja ajatus siitä, että on väärin siirtyä kasvokkain tapahtuvasta hoivatyöstä digitaalisiin palveluihin, joissa etäyhteydellä korvataan oikea läsnä oleva hoiva. Olimme siis molemmat päättäneet tarttua niin sanotusti ”härkää sarvista” ja olla antamatta periksi omille ennakkoluuloillemme.

Työskentely lähti käyntiin perehtymällä hankkeeseen hankesuunnitelman kautta. Hanke, johon pääsimme mukaan, oli TAMK:n hanke Omaishoitajat ja hoidettavat digiaikaan. Hanke oli käynnistynyt jo aiemmin ja hankkeessa toteutettava pilotointiaika oli sovittu kestävän seitsemän kuukautta vuosien 2017-2018 aikana. Hankkeessa oli tarkoitus testata kolmea erilaista digitaalista palvelua omaishoitajille ja hoidettaville. Digitaaliset palvelut, joita pilottikokeilussa testattiin, olivat yhteydenpito- ja ajanvietepalvelu, lääkäripalvelu ja pelipalvelu. Pilottiryhmä muodostui 20 omaishoitajasta ja 20 hoidettavasta. Pilottikokeilussa mukana olivat myös projektitoimijat kolmannelta sektorilta ja Tampereen ammattikorkeakoulusta.

KUVIO 1. Omaishoitajat ja hoidettavat digiaikaan -hankkeen tavoitteet (Salin & Laaksonen 2017, 5.)

 

Opettajan kanssa yhteistyössä saimme rajattua hankkeesta omat aihealueet molemmille, joihin perehtyisimme. Tutkimusaiheiksi muodostuivat digitaalisten palvelujen toimivuus omaishoidon palveluissa ja soveltuvuus kolmannen sektorin organisoimaksi ja johtamaksi. Toiseksi tutkimusaiheeksi rajautui digitaalisen palvelun vaikutus omaishoidon asiakkaiden koettuun elämänlaatuun.

Molemmat tahoillamme perehdyimme kirjallisuuteen joka käsitteli aihettamme ja päivä päivältä pääsimme paremmin sisälle siihen mitä olimme tekemässä. Tutkimussuunnitelmaa tehdessämme hahmottelimme tutkimuskysymykset ja luonnostelimme myös haastattelulomakkeita. Matkan varrella tarkentui myös se, että elämänlaatuun liittyvää aineistoa kerätään vain omaishoitajilta ei hoidettavilta ja jossain vaiheessa esillä olleesta elämänlaatumittari 15D:n käytöstä päätettiin luopua.

Tutkimussuunnitelma valmistui tammikuussa 2018. Olimme ottaneet tavoitteeksi kirjoittaa teoriaosuuksia valmiiksi maaliskuuhun 2018 mennessä, todellisuudessa teoriaosuuksien kirjoittaminen venyi syksyyn. Matkalle mahtui monia onnekkaita tapahtumia, joista saimme apuja opinnäytetyöhömme, kuten Näyttöön perustuvan toiminnan -peruskurssin kirjallisuuskatsaus. Vaikka kirjallisuuskatsaus osoittautuikin yllätyksellisen vaikeaksi tehdä ja jopa aiheutti itkua ja hampaiden kiristystä saimme pian huomata sen tekemisestä koituneen hyödyn opinnäytetyötä tehdessämme. Erityisesti kurssin aikana opettelemamme kirjallisuushakujen tekemisestä oli todella paljon hyötyä etsiessämme opinnäytetyön teoriaa.  Omaan opinnäytetyöhön sisälle pääsemistä helpotti, että jo kirjallisuuskatsausta tehdessä olimme kumpikin tahoillamme perehtyneet opinnäytetyön aihepiiriin. Kirjallisuuskatsaukseen käyttämämme aika oli valtava ja tutkimuksia kertyi kouraan onneksi melkoinen määrä. Kaikki tämä oli sitten valmiiksi käytettävissä oikeaa opinnäytetyötä varten.

Tuuria meillä oli myös Laadullisen tutkimuksen -peruskurssin kanssa. Kurssia vetävä opettaja sattuikin olemaan meidän tutkimukseen liittyvän digihankkeen yksi projektitoimijoista. Kurssin aikana saimme analysoitavaksi hankkeen oikeaa haastattelumateriaalia harjoituksen merkeissä. Näin saimme opettajan ohjauksessa jo harjoitella aineiston analyysia ja samalla tutustua hankkeen testiryhmään! Aivan kuin kaikki olisi ollut osa “suurempaa suunnitelmaa”. Palaset loksahtelivat paikoilleen.

Kevään aikana 2018 alkoin pilottien haastatteluaineistojen käsittely. Omaishoitajat osallistuivat ennen ja jälkeen pilottijakson haastatteluun, jossa kysymykset liittyivät elämänlaadun kokemiseen tarkoituksena selvittää, oliko käyttökokeilulla vaikutuksia elämänlaadun näkökulmasta. Toimivuutta kartoitettiin haastattelemalla hankkeeseen osallistuneita projektitoimijoita käyttökokeilun jälkeen. Toimijoiden haastattelut toteutettiin osa kesäkuussa ja osa elokuussa 2018. Haastattelujen litteroinnit tehtiin heti haastattelujen jälkeen ja elokuussa, kun kaikki haastattelut oli tehty alkoi niiden analyysi.

Työmme edistymistä esittelimme elokuun 2018 väliseminaarissa. Alkuperäisessä tutkimussuunnitelmassa olimme asettaneet aikataulun siten, että marraskuussa 2018 esittelisimme valmiin työn, mutta jossain kohtaa totesimme, että valmistuminen siirtyy keväälle 2019.

Kiitos digitaalisen teknologian, opinnäytetyön tekeminen parityönä onnistui hyvin, vaikka välillämme on lähes 100 km välimatkaa. Ammattikorkeakoulun tietokoneohjelmien käyttöoikeudet kotikoneelle mahdollistivat asiakirjojen luomisen ja muokkaamisen verkossa reaaliaikaisena ja vaikka yhtä aikaa molemmissa päissä!  Yhteyksien katkeilun vuoksi emme tosin saaneet kuvayhteyttä toimimaan ensin kokeilemamme Teams -sovelluksen kautta, joka olisi ollut mukava lisä yhteyksien pidossa. Tyydyimmekin whatsapp puheluihin kaiuttimella ja samalla kävimme läpi tietokoneelta opinnäytetyötä. Ajoittainen tekninen toimimattomuus haittasi yllätys, yllätys, myös meidän digiteknologian käyttöä.

Kevään 2019 kuluessa työmme eteni hyvää vauhtia. Opettajalta kevään väliseminaarissa saamiemme vinkkien avulla työ eteni oikeaan suuntaan ja alkoi näyttämään pikkuhiljaa valmiimmalta. Opponenttimme antoivat myös hyviä ehdotuksia mm. työn luettavuuden näkökulmasta. Tutkimuksen viimeinen terä löytyikin loppupäätelmineen ja kehittämisehdotuksineen toukokuun loppuseminaaripäivään mennessä ja olimme valmiit sitä esittelemään. Loppuseminaarin tunnelma oli vapautunut ja saimme kuulijat jopa osallistumaan aivojumppaan etäohjauksessa, opinnäytetyömme hengessä.

Opinnäytetyön korostaminen jo opintojen alkuvaiheesta lähtien saattaa aiheuttaa hämmennystä, mutta opintojen kuluessa käsittää syyn siihen. Kaikki tekemämme työ ja uurastus tämän kahden vuoden aikana on ollut tarkoituksellista ja punoutuu nyt yhteen päämäärään, opinnäytetyöhön. Kokonaisuudessa opinnäytetyöprosessi on ollut avartava ja kaikin puolin antoisa, vaikka toisinaan epätoivo meinasikin ottaa vallan opintoruuhkan keskellä.   Päällimmäisenä tästä jää mieliimme omaishoitajien rohkeus ja innokkuus tarttua uusiin haasteisiin, joka on jotain sellaista mistä voimme itsekin ottaa mallia. Teknologia voi parhaimmillaan olla väline hyvään ja itsenäiseen elämään. Kippis sille!

Kuva: Team ”pilkun pahoinpitelijät”

 

Opinnäytetyö: Digitaalinen omaishoidon palvelumalli -mallin toimivuus ja osallistujien elämänlaatu

Riikka Pääkkönen & Marja-Leena Rajala

Vastaa